Sanavääristymien lähde puheentuottoprosessissa sekä puheen piirteet sujuvissa afasioissa
Vitikka, Niina (2019-05-21)
N. Vitikka
21.05.2019
© 2019 Niina Vitikka. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905242051
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905242051
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli tarkastella, mistä sanavääristymien tuotto johtuu sujuvissa afasioissa sekä millaisia ovat puheen piirteet, kun verrataan puhetta sujuvissa afasioissa tyypilliseen puheeseen. Tulokset perustuvat kahdeksaan tieteellisessä aikakauslehdessä julkaistuun tutkimusartikkeliin vuosilta 1996–2019.
Tutkimusten tulokset osoittivat, että sanavääristymien lähde on yksiosainen ja sijoittuu postleksikaaliseen hakuun: kun sanan leksikaalinen edustuma on haettu ja puheentuottoprosessissa on siirrytty morfofonologisen koodauksen vaiheeseen, tapahtuu fonologisessa koodauksessa häiriö. Tosin yhdessä tutkimuksessa sanavääristymien todettiin johtuvan fonologisen ja semanttisen systeemin välisten yhteyksien häiriöstä. Puheen piirteitä tutkittaessa selvisi, että monet puheen piirteet, kuten äänne-, tavu- ja sanafrekvenssit sekä kieliopilliset säännöt, kuten fonotaksi, olivat merkittävästi samankaltaisia kuin tyypillisessä puheessa. Lisäksi sanavääristymien fonologinen samankaltaisuus kohdesanojen kanssa oli merkittävä, ja afaattisten henkilöiden kertomusten aiheet olivat samankaltaisia kuin normaaliverrokeilla.
Tulokset olivat samansuuntaisia useiden aiempien tutkimusten kanssa. On todennäköistä, että sujuvien afasioiden sanavääristymät syntyvät puheentuottoprosessin toisessa vaiheessa eli morfofonologisessa koodauksessa. Kuitenkaan muita vaihtoehtoja, kuten kolmannen vaiheen artikulatorista suunnittelua, ei pystytty sulkemaan täysin pois. Tulokset puheen piirteistä osoittivat, että äänteet eivät korvaudu sanavääristymissä täysin sattumanvaraisesti, vaan afaattiset henkilöt pyrkivät selvästi tuottamaan kohdesanan. Lisäksi voitiin todeta, että monet puheen piirteet, kuten äänne-, tavu- ja sanafrekvenssit, fonotaksi ja morfologia ovat säilyneet lähes ennallaan sujuvasta afasiasta huolimatta.
On otettava huomioon, että valtaosa käytetyistä tutkimusartikkeleista käsitteli tapaustutkimuksia ja koehenkilöiden joukko oli varsin heterogeeninen, joten tuloksia ei voida yleistää liian laajalti. Sekä sanavääristymien lähdettä että puheen piirteitä sujuvissa afasioissa olisi hyvä tutkia lisää ja mahdollisesti myös suuremmilla koehenkilöjoukoilla.
Tutkimusten tulokset osoittivat, että sanavääristymien lähde on yksiosainen ja sijoittuu postleksikaaliseen hakuun: kun sanan leksikaalinen edustuma on haettu ja puheentuottoprosessissa on siirrytty morfofonologisen koodauksen vaiheeseen, tapahtuu fonologisessa koodauksessa häiriö. Tosin yhdessä tutkimuksessa sanavääristymien todettiin johtuvan fonologisen ja semanttisen systeemin välisten yhteyksien häiriöstä. Puheen piirteitä tutkittaessa selvisi, että monet puheen piirteet, kuten äänne-, tavu- ja sanafrekvenssit sekä kieliopilliset säännöt, kuten fonotaksi, olivat merkittävästi samankaltaisia kuin tyypillisessä puheessa. Lisäksi sanavääristymien fonologinen samankaltaisuus kohdesanojen kanssa oli merkittävä, ja afaattisten henkilöiden kertomusten aiheet olivat samankaltaisia kuin normaaliverrokeilla.
Tulokset olivat samansuuntaisia useiden aiempien tutkimusten kanssa. On todennäköistä, että sujuvien afasioiden sanavääristymät syntyvät puheentuottoprosessin toisessa vaiheessa eli morfofonologisessa koodauksessa. Kuitenkaan muita vaihtoehtoja, kuten kolmannen vaiheen artikulatorista suunnittelua, ei pystytty sulkemaan täysin pois. Tulokset puheen piirteistä osoittivat, että äänteet eivät korvaudu sanavääristymissä täysin sattumanvaraisesti, vaan afaattiset henkilöt pyrkivät selvästi tuottamaan kohdesanan. Lisäksi voitiin todeta, että monet puheen piirteet, kuten äänne-, tavu- ja sanafrekvenssit, fonotaksi ja morfologia ovat säilyneet lähes ennallaan sujuvasta afasiasta huolimatta.
On otettava huomioon, että valtaosa käytetyistä tutkimusartikkeleista käsitteli tapaustutkimuksia ja koehenkilöiden joukko oli varsin heterogeeninen, joten tuloksia ei voida yleistää liian laajalti. Sekä sanavääristymien lähdettä että puheen piirteitä sujuvissa afasioissa olisi hyvä tutkia lisää ja mahdollisesti myös suuremmilla koehenkilöjoukoilla.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34540]