Luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä peruskoulun liikuntatuntien mielekkyydestä ja kilpailun merkityksestä oppitunneilla
Saloranta, Aappo; Väinälä, Juho (2019-05-23)
Saloranta, Aappo
Väinälä, Juho
A. Saloranta; J. Väinälä
23.05.2019
© 2019 Aappo Saloranta, Juho Väinälä. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905252098
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905252098
Tiivistelmä
Liikuntatunnit ja siellä esiintyvä kilpailu herättävät meissä kaikissa jonkinlaisia ajatuksia. Jokaisella peruskoulun käyneellä on omia kokemuksia koululiikunnasta ja ne ovat usein vahvojenkin tunteiden värittämiä. Liikunnan numeroarviointia on julkisessa keskustelussa esitetty poistettavaksi ja kilpailun käyttöä opetusmuotona on kritisoitu. Tämän pro gradun tarkoitus on tutkia luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia ja käsityksiä peruskoulun liikunnan tunneista ja siellä esiintyneestä kilpailusta. Selvitämme, mikä tekee liikuntatunnista mielekkään ja millainen merkitys kilpailulla oppiaineessa on. Liikuntatuntien mielekkyyttä ja liikuntamotivaatiota tarkastellaan itsemääräämisteorian ja tavoiteorientaatioteorian näkökulmasta, jotka ovat yleisimpiä liikuntatutkimuksessa käytettyjä motivaatioteorioita.
Tutkimusaineisto on kerätty teemahaastatteluilla viideltä Oulun yliopiston luokanopettajaopiskelijalta lokakuussa 2018. Tutkielma on toteutettu fenomenografisella tutkimusotteella. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä ja litteroitu teksti pelkistettiin, ryhmiteltiin ja abstrahoitiin ydinhavaintojen selkeyttämiseksi.
Liikuntatuntien mielekkyyden ja sisäisen liikuntamotivaation muodostumisen kannalta tärkeintä oli kolmen sosiaaliskognitiivisen perustarpeen; koetun pätevyyden, autonomian ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden täyttyminen. Opettajan toiminta ja pedagogiset ratkaisut koettiin näiden perustarpeiden täyttymisen kannalta tärkeimmäksi tekijäksi. Kilpailu liikuntatunneilla nähtiin luonnollisena osana liikunnan oppiainetta. Kilpailu koettiin enimmäkseen motivaatiota lisäävänä tekijänä ja se nähtiin mahdollisuutena tunnetaitojen harjoitteluun ja kehittämiseen. Tutkielman havaintojen perusteella kilpailulle on oma paikkansa liikuntatunneilla.
Tutkielman luotettavuutta vahvistaa tutkijatriangulaatio, joka toteutui aineiston keräämisen aikana ja analyysin työvaiheissa. Tulokset eivät ole yleistettävissä, vaan ne tuovat ilmi tässä tutkielmassa haastateltujen luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä liikuntatunneista ja kilpailusta. Jatkotutkimuksia kilpailusta liikuntatunneilla tarvitaan. Etenkin heikomman liikunnan arvosanan omaavia oppilaita ja heidän liikuntamotivaatioonsa vaikuttavia tekijöitä olisi tärkeää tutkia. Tutkielman otanta jäi pieneksi ja toivottua homogeenisemmäksi.
Tutkimusaineisto on kerätty teemahaastatteluilla viideltä Oulun yliopiston luokanopettajaopiskelijalta lokakuussa 2018. Tutkielma on toteutettu fenomenografisella tutkimusotteella. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä ja litteroitu teksti pelkistettiin, ryhmiteltiin ja abstrahoitiin ydinhavaintojen selkeyttämiseksi.
Liikuntatuntien mielekkyyden ja sisäisen liikuntamotivaation muodostumisen kannalta tärkeintä oli kolmen sosiaaliskognitiivisen perustarpeen; koetun pätevyyden, autonomian ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden täyttyminen. Opettajan toiminta ja pedagogiset ratkaisut koettiin näiden perustarpeiden täyttymisen kannalta tärkeimmäksi tekijäksi. Kilpailu liikuntatunneilla nähtiin luonnollisena osana liikunnan oppiainetta. Kilpailu koettiin enimmäkseen motivaatiota lisäävänä tekijänä ja se nähtiin mahdollisuutena tunnetaitojen harjoitteluun ja kehittämiseen. Tutkielman havaintojen perusteella kilpailulle on oma paikkansa liikuntatunneilla.
Tutkielman luotettavuutta vahvistaa tutkijatriangulaatio, joka toteutui aineiston keräämisen aikana ja analyysin työvaiheissa. Tulokset eivät ole yleistettävissä, vaan ne tuovat ilmi tässä tutkielmassa haastateltujen luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä liikuntatunneista ja kilpailusta. Jatkotutkimuksia kilpailusta liikuntatunneilla tarvitaan. Etenkin heikomman liikunnan arvosanan omaavia oppilaita ja heidän liikuntamotivaatioonsa vaikuttavia tekijöitä olisi tärkeää tutkia. Tutkielman otanta jäi pieneksi ja toivottua homogeenisemmäksi.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34589]