English-medium instruction in a Finnish higher education institution : attitudes and experiences of IS students and lecturers

Abstract

This Master’s Thesis examines students’ and lecturers’ attitudes and experiences in English-medium instruction (EMI) in a Finnish university of applied sciences in the field of Information Systems (IS) education. Data were collected between November 2016 and November 2018 during the period of time when instruction in an international English-medium degree program was closing down and English-medium instruction for the second-year students in a Finnish-medium degree program had just begun. The data were gathered from multiple sources.

The first-year students’ survey provided important background information about Finnish students’ attitudes and expectations for an English-medium academic year. Teachers’ interviews covered their experiences in EMI, especially in an international degree program, as well as opinions, attitudes, and experiences in teaching Finnish students in English. The surveys for the Finnish second-year students, exchange students, and teachers described experiences gained in EMI as well as how different elements, such as student satisfaction, the adequacy of language skills, changes in studying habits, and the use of the Finnish language in communication, influenced the success of EMI in the institution.

Participant observation supported other data collections methods. This study gives a comprehensive view about students’ and teachers’ attitudes and experiences in EMI but also examines various factors which influence the quality and implementation of EMI. Complete unanimity on EMI among students and teachers could not be reached. The majority supported EMI but some opposed. Nonetheless, EMI has chances of succeeding in the field of IS education. Students’ language skills seem to be mainly adequate, making studying in English possible, although studying in English seems to be more time-consuming. From the perspective of teachers, teaching in English is mainly successful although at the beginning teaching in English is strenuous and painful to some extent. However, it seems that teachers, over ten years of experience in EMI, cannot find any differences between English-medium and Finnish-medium instruction.

Moreover, this study has shown that although EMI as a phenomenon builds on internationalization, the English language does not make an international higher education institution which requires the presence of international students at university. The English language gives opportunities not only for internationalization but also greater opportunities for success at work from the perspective of students. Regarding the way how EMI is implemented in the institution, exchange students’ integration to a Finnish group as well as the division of student teams consisting of at least one international student and a few Finnish students were keys for success in EMI in this Finnish higher education institution.

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia opiskelijoiden ja opettajien asenteita ja kokemuksia englanninkielisestä opetuksesta tietojenkäsittelyn tutkinto-ohjelmassa eräässä suomalaisessa ammattikorkeakoulussa. Tutkimuksen aineisto kerättiin marraskuun 2016 ja marraskuun 2018 välillä ajankohtana, jolloin opetus kansainvälisessä englanninkielisessä tutkinto-ohjelmassa oli loppumaisillaan ja englanninkielinen opetus suomenkielisessä tutkinto-ohjelmassa koskien toisen vuoden opiskelijoita oli juuri alkanut. Aineistoa kerättiin useista lähteistä.

Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kysely tarjosi tärkeää taustatietoa suomalaisopiskelijoiden asenteista ja odotuksista englanninkielistä opintovuotta kohtaan. Opettajien haastattelut koskivat opettajien kokemuksia englannin kielellä opettamisesta, lähinnä kansainvälisessä tutkinto-ohjelmassa, mutta myös mielipiteitä, asenteita ja kokemuksia suomalaisten opiskelijoiden englanniksi opettamisesta. Toisen vuoden suomalaisopiskelijoiden, opetusryhmään integroitujen vaihto-opiskelijoiden sekä opettajien kyselyjen avulla saatiin tietoa, miten englanninkielinen opetus oli onnistunut ja kuinka erilaiset asiat kuten opiskelijatyytyväisyys, kielitaidon riittävyys, opiskelutapojen muutokset ja suomen kielen käyttö vaikuttivat englanninkielisen opetuksen onnistumiseen organisaatiossa. Havainnointi tuki muita aineistonkeräysmenetelmiä.

Tämä tutkimus antaa laaja-alaisen kuvan opiskelijoiden ja opettajien asenteista ja englanninkielisen opetuksen kokemuksista sekä tarkastelee eri tekijöitä, jotka vaikuttavat englanninkielisen opetuksen laatuun ja toteutukseen. Täyttä yksimielisyyttä englanninkielisestä opetuksesta ei voitu saavuttaa. Opiskelijoiden ja opettajien enemmistö tuki englanninkielistä opetusta mutta osa vastusti. Siitä huolimatta englanninkielinen opetus voi onnistua hyvin tietojenkäsittelyn alan koulutuksessa. Opiskelijoiden kielitaito näyttäisi olevan pääsääntöisesti riittävä, mikä mahdollistaa englannin kielellä opiskelun, vaikka opiskelu englannin kielellä viekin enemmän aikaa. Opettajien näkökulmasta englanniksi opettaminen onnistuu, vaikka aluksi opettaminen onkin jossakin määrin stressaavaa ja raskasta. Kuitenkin näyttää siltä, että yli kymmenen opetusvuoden jälkeen opettajat eivät löydä eroa suomenkielisen ja englanninkielisen opetuksen välillä.

Tämä tutkimus on lisäksi osoittanut, että vaikka englanninkielinen opetus ilmiönä pohjautuu kansainvälistymiseen, englannin kieli ei tee kansainvälistä korkeakoulua, joka vaatii kansainvälisten opiskelijoiden läsnäoloa kampuksella. Englannin kieli antaa mahdollisuuksia kansainvälistymiseen mutta myös parempia mahdollisuuksia menestyä työelämässä opiskelijoiden näkökulmasta. Koskien tapaa, miten englanninkielinen opetus toteutetaan korkeakoulussa, vaihto-opiskelijoiden integrointi suomalaiseen opetusryhmään sekä opiskelijoiden jako tiimeihin siten, että jokaisessa tiimissä on vähintään yksi ulkomaalainen opiskelija ja muutamia suomalaisia opiskelijoita, ovat englanninkielisen opetuksen menestystekijöitä tässä suomalaisessa korkeakoulussa.