Vertailututkimus Lean-ajattelun käyttöönotosta terveydenhuollossa henkilökunnan näkökulmasta

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla Lean-ajattelun käyttöönottoa henkilökunnan näkökulmasta eri vaiheissa olevissa organisaatioissa ja eri ammattiryhmien näkökulmasta. Tutkimus oli poikittaistutkimus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin strukturoitu kyselyä. Kyselymittarin kysymykset perustuivat T. Jorma ym. (2016) artikkelin kysymysmittaristoon. Aineisto kerättiin kahden yliopistollisen sairaalan ja yhden keskussairaalan kuvantamisen ja apteekin yksiköiden henkilökunnalta (N = 900, vastausprosentti 10 %).

Syitä Lean-ajattelun käyttöönottoon olivat kaikkien organisaatioiden osalta taloudelliset säästöt tai tuottavuus, potilaan hoidon laatu ja Lean-menetelmän hyötyihin liittyvät syyt kuten toimintatapojen yhtenäistäminen, läpimenoaikojen lyhentäminen, hukan vähentäminen ja toiminnan järkeistäminen. Käytetyissä Lean-menetelmissä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa eri organisaatioiden välillä. Käytetyimmät Lean-menetelmät olivat Kanban ja visuaalisten koodien, värien ja merkkien käyttö. Vähiten käytössä oli Lean-johtamisjärjestelmänä. Lean-ajattelun käyttöönotosta kuluneella ajalla ja muutosprosessin etenemisellä vaikuttaa olevan merkitystä Lean-projekteille asetettavien mitattavien tavoitteiden asettamiseen, Lean-projektien tavoitteiden saavuttamiseen ja projektien menestyksekkyyteen sekä Lean-hankkeiden mahdollistaviin tekijöihin sekä Lean-hankkeisiin liittyvän muutosvastarinnan syihin. Päästäessä muutosprosessissa pidemmälle Lean-ajattelun perusasiat kuten mitattavat tavoitteet ovat selkeämmin sisäistetty organisaatioissa, mutta sen sijaan kielteiset kokemukset aiemmista Lean-hankkeista näkyivät pisimmällä Lean-ajattelun käyttöönotossa olevan organisaation vastauksissa.

Eri ammattiryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa Lean-menetelmän käyttöönoton kannalta tärkeimpien kysymysten kuten mitattavien tavoitteiden, tavoitteiden saavuttamiseen ja projektien menestyksen osalta, täten eri ammattiryhmissä kokemukset olivat melko yhteneväiset. Tutkimuksen johtopäätöksenä sillä, ollaanko muutosprosessissa alussa vai ollaanko jo käytetty menetelmää vuosia, näyttää olevan merkitystä henkilökunnan näkemykseen projektien tavoitteiden saavuttamisesta, projektien menestyksestä, Lean-ajattelun käytön laajuudesta sekä eri ammattiryhmien sitoutumisesta Lean-ajatteluun. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuollon organisaatioissa Lean-ajattelun käyttöönotossa sekä organisaatioita koskevien muutosten toteuttamisessa.

The aim of this study was to describe the implementation of Lean thinking from the healthcare personnel’s point of view in units that are at different stages of the implementation process and from the point of view of different occupational groups. The research type was cross-sectional study. Research method was structured inquiry. The questions of the inquiry were based on the inquiry of T. Jorma et al. (2016). The informants were chosen from two universal hospitals’ and one central hospital’s imaging and pharmacy personnel (N = 900, response rate 10 %).

The reasons for implementation of lean thinking in all organizations were the economical savings or effectivity, quality of patient care and reasons related to Lean method like standardization of work methods, reducing lead-time, eliminating waste and improvement of activities. There was no statistical difference between the organizations in the familiarity and usage of Lean methods. The most used Lean methods were Kanban and using visual code, colors and signs. The least used Lean method was Lean as management system. The time from the start of implementing Lean thinking seems to have statistical difference on setting Lean project targets, achievement of Lean project targets, the success of Lean projects and the enabling and hindering factors of Lean projects. When the implementation had progressed further the basics of Lean were better adopted in the organization, but the negative experiences from previous Lean projects were also seen in the answers of the organization that had implemented Lean for the longest time.

Between different occupational groups there were no statistical differences in major issues relating to Lean implementation like setting targets, achievement of targets and the success of projects. The experiences of different occupational groups were quite similar. As a conclusion, the stage of the implementation process, whether it is in the beginning of implementation or the method has been in use for years, seems to have significance for the personnel’s point of on reaching the targets of the Lean projects, the success of Lean projects, the scale of usage of Lean thinking and the commitment to Lean thinking of different occupational groups. The results of this study can be beneficial in healthcare units in the implementation of Lean thinking and executing organizational changes.