Liikunta maahanmuuttajapoikien harrastamisen ja kotoutumisen kenttänä
Leino, Iida (2019-02-07)
Leino, Iida
I. Leino
07.02.2019
© 2019 Iida Leino. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201902091180
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201902091180
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma tehtiin kasvavan maahanmuuton synnyttämästä tarpeesta tutkia kotoutumista. Liikunnan ajatellaan edistävän kotoutumista ja sitä käytetään usein kotoutumisen välineenä. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten nuoret kuvaavat liikunnan ja erityisesti jalkapallon merkityksiä kotoutumiselle. Tutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä maahanmuuttajapoikien liikunnan harrastamisesta ja kotoutumisesta sekä niiden vaikutuksista toisiinsa.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimivat akkulturaatioteoria ja kotimainen kotoutumisen teoria. Kotoutumisen teorian käytäntöön vie laaja katsaus aiempaan tutkimukseen liikunnan vaikutuksista kotoutumiseen. Maahanmuuttaja-käsitteen määritelmää problematisoidaan useista eri näkökulmista. Maahanmuuttaja-käsite on toisaalta kuvaava käsite muuttohistorian omaavasta henkilöstä, mutta myös yleistävä käsite, kun kyseessä on heterogeeninen ryhmä. Teoriaosassa käsitellään lisäksi liikuntasuhteen rakentumista, ihmisen psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista ulottuvuutta, sekä maahanmuuttajalasten ja -nuorten liikunnan harrastamista.
Tutkielman kuusi teemahaastattelua on toteutettu yhteistyössä Oulun diakonissalaitoksen hallinnoiman ja STEA:n rahoittaman PAKU-hankkeen jalkapallojoukkueen kanssa. Haastateltavaksi saatiin kuusi joukkueessa pelaavaa monikulttuurisen taustan omaavaa pelaajaa, jotka olivat iältään 13−17-vuotiaita. Hanke voi käyttää tätä tutkielmaa raportissaan. Haastatteluja analysoitiin sisällönanalyysia hyödyntäen.
Liikunnan monipuolisuus todettiin tässä tutkielmassa erottavan ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajien liikunnan harrastamista. Se voitiin yhdistää liikuntasuhteen kehittymiseen eri ympäristöissä. Yhdistävänä tekijänä harrastamisessa on liikuntasuhteen nykytila sille annettujen merkitysten, merkityksellisyyden ja perheen tuen kautta. Liikunnan mahdollisuus kotoutumiseen on todettu tässä ja aiemmassa tutkimuksessa välineelliseksi. Liikuntaan liitettävät kotoutumiseen vaikuttavat seikat jaettiin fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle tasolle. Aiempien tutkimusten tapaan tässä todettiin integraation olevan yleisin tapa kotoutua.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimivat akkulturaatioteoria ja kotimainen kotoutumisen teoria. Kotoutumisen teorian käytäntöön vie laaja katsaus aiempaan tutkimukseen liikunnan vaikutuksista kotoutumiseen. Maahanmuuttaja-käsitteen määritelmää problematisoidaan useista eri näkökulmista. Maahanmuuttaja-käsite on toisaalta kuvaava käsite muuttohistorian omaavasta henkilöstä, mutta myös yleistävä käsite, kun kyseessä on heterogeeninen ryhmä. Teoriaosassa käsitellään lisäksi liikuntasuhteen rakentumista, ihmisen psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista ulottuvuutta, sekä maahanmuuttajalasten ja -nuorten liikunnan harrastamista.
Tutkielman kuusi teemahaastattelua on toteutettu yhteistyössä Oulun diakonissalaitoksen hallinnoiman ja STEA:n rahoittaman PAKU-hankkeen jalkapallojoukkueen kanssa. Haastateltavaksi saatiin kuusi joukkueessa pelaavaa monikulttuurisen taustan omaavaa pelaajaa, jotka olivat iältään 13−17-vuotiaita. Hanke voi käyttää tätä tutkielmaa raportissaan. Haastatteluja analysoitiin sisällönanalyysia hyödyntäen.
Liikunnan monipuolisuus todettiin tässä tutkielmassa erottavan ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajien liikunnan harrastamista. Se voitiin yhdistää liikuntasuhteen kehittymiseen eri ympäristöissä. Yhdistävänä tekijänä harrastamisessa on liikuntasuhteen nykytila sille annettujen merkitysten, merkityksellisyyden ja perheen tuen kautta. Liikunnan mahdollisuus kotoutumiseen on todettu tässä ja aiemmassa tutkimuksessa välineelliseksi. Liikuntaan liitettävät kotoutumiseen vaikuttavat seikat jaettiin fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle tasolle. Aiempien tutkimusten tapaan tässä todettiin integraation olevan yleisin tapa kotoutua.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34589]