Teacher students’ narratives about their language identities and future as language-aware teachers
Ala-Anttila, Laura; Kuutti, Sanni (2019-01-10)
Ala-Anttila, Laura
Kuutti, Sanni
L. Ala-Anttila; S. Kuutti
10.01.2019
© 2019 Laura Ala-Anttila, Sanni Kuutti. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201901121052
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201901121052
Tiivistelmä
This study examined teacher students’ narratives about their language identities and future as language-aware teachers. The importance of the topic arises both from the current educational discussion around the topic, and the lack of research examining the connection between language identity and language awareness.
In the theoretical framework, identity was explored through its flexible and multidimensional nature, as well as its connection to language and language learning. The complexity of multilingual identity and the importance of supporting multilingual identity in a classroom setting were discussed. Language awareness was studied from the societal perspective, and linguistic and critical approaches to the concept were introduced. The linguistic approach was found to comprise metalinguistic and cross-linguistic awareness, while the critical approach emphasized appreciation of multilingualism in the society. Language-aware practices connected to these approaches were examined.
A narrative approach was used to conduct the study. Three narratives were collected in the form of theme interviews and the data was analyzed through thematic narrative analysis. The themes found from the data were divided under three main categories: personal themes, social themes, and themes related to the participants’ future role as language-aware teachers.
The study revealed that language identity was a sensitive issue for the participants and that they saw language awareness essential in supporting students’ language identities. The study emphasized that by supporting students’ language identities and through language-aware practices, equality, learning and the holistic development of students are enhanced. Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella opettajaopiskelijoiden kertomuksia heidän kieli-identiteeteistään sekä tulevaisuudestaan kielitietoisina opettajina. Aiheen tärkeys nousee esiin ajankohtaisesta kasvatustieteellisestä keskustelusta aiheen ympärillä, sekä vähäisestä tutkimuksesta kieli-identiteetin ja kielitietoisuuden yhteydestä.
Teoreettisessa viitekehyksessä tutkittiin identiteetin joustavaa ja moniulotteista luonnetta, sekä sen yhteyttä kieleen ja kielen oppimiseen. Lisäksi tarkasteltiin monikielisen identiteetin kompleksisuutta ja sen tukemisen tärkeyttä koulukontekstissa. Kielitietoisuutta tutkittiin yhteiskunnallisesta sekä kielellisestä ja kriittisestä näkökulmasta. Kielellisen näkökulman todettiin viittaavan metakielelliseen tietoisuuteen sekä tietoisuuteen kielten välisistä suhteista. Kriittisen näkökulman nähtiin painottavan monikielisyyden arvostamista yhteiskunnassa. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kielitietoisiin käytänteisiin liittyviä näkökulmia.
Tutkimus toteutettiin soveltamalla narratiivista lähestymistapaa. Aineisto koostui kolmesta narratiivisesta teemahaastattelusta, ja sen analyysissä sovellettiin temaattisen narratiivisen analyysin periaatteita. Aineistosta löytyneet teemat jaettiin kolmen pääkategorian alle: yksilöllisiin teemoihin, sosiaalisiin teemoihin sekä teemoihin liittyen osallistujien tulevaisuuteen kielitietoisina opettajina.
Tutkimus osoitti, että kieli-identiteetti oli sensitiivinen aihe osallistujille, ja he näkivät kielitietoisuuden välttämättömänä osana oppilaiden kieli-identiteetin tukemista. Tutkimus painottaa oppilaiden kieli-identiteetin tukemisen tärkeyttä sekä kielitietoisten käytänteiden merkitystä oppilaiden oppimisen ja kokonaisvaltaisen kehityksen sekä tasa-arvon edistämisessä.
In the theoretical framework, identity was explored through its flexible and multidimensional nature, as well as its connection to language and language learning. The complexity of multilingual identity and the importance of supporting multilingual identity in a classroom setting were discussed. Language awareness was studied from the societal perspective, and linguistic and critical approaches to the concept were introduced. The linguistic approach was found to comprise metalinguistic and cross-linguistic awareness, while the critical approach emphasized appreciation of multilingualism in the society. Language-aware practices connected to these approaches were examined.
A narrative approach was used to conduct the study. Three narratives were collected in the form of theme interviews and the data was analyzed through thematic narrative analysis. The themes found from the data were divided under three main categories: personal themes, social themes, and themes related to the participants’ future role as language-aware teachers.
The study revealed that language identity was a sensitive issue for the participants and that they saw language awareness essential in supporting students’ language identities. The study emphasized that by supporting students’ language identities and through language-aware practices, equality, learning and the holistic development of students are enhanced.
Teoreettisessa viitekehyksessä tutkittiin identiteetin joustavaa ja moniulotteista luonnetta, sekä sen yhteyttä kieleen ja kielen oppimiseen. Lisäksi tarkasteltiin monikielisen identiteetin kompleksisuutta ja sen tukemisen tärkeyttä koulukontekstissa. Kielitietoisuutta tutkittiin yhteiskunnallisesta sekä kielellisestä ja kriittisestä näkökulmasta. Kielellisen näkökulman todettiin viittaavan metakielelliseen tietoisuuteen sekä tietoisuuteen kielten välisistä suhteista. Kriittisen näkökulman nähtiin painottavan monikielisyyden arvostamista yhteiskunnassa. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kielitietoisiin käytänteisiin liittyviä näkökulmia.
Tutkimus toteutettiin soveltamalla narratiivista lähestymistapaa. Aineisto koostui kolmesta narratiivisesta teemahaastattelusta, ja sen analyysissä sovellettiin temaattisen narratiivisen analyysin periaatteita. Aineistosta löytyneet teemat jaettiin kolmen pääkategorian alle: yksilöllisiin teemoihin, sosiaalisiin teemoihin sekä teemoihin liittyen osallistujien tulevaisuuteen kielitietoisina opettajina.
Tutkimus osoitti, että kieli-identiteetti oli sensitiivinen aihe osallistujille, ja he näkivät kielitietoisuuden välttämättömänä osana oppilaiden kieli-identiteetin tukemista. Tutkimus painottaa oppilaiden kieli-identiteetin tukemisen tärkeyttä sekä kielitietoisten käytänteiden merkitystä oppilaiden oppimisen ja kokonaisvaltaisen kehityksen sekä tasa-arvon edistämisessä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34516]