Jälkitavujen eA- ja OA-vokaaliyhtymien variaatio kemiläisnuorten puhekielessä
Seppälä, Elisa (2019-01-14)
Seppälä, Elisa
E. Seppälä
14.01.2019
© 2019 Elisa Seppälä. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201902021119
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201902021119
Tiivistelmä
Olen tutkinut tässä kandidaatintutkielmassani jälkitavujen eA- ja OA-vokaaliyhtymien variaatiota kemiläisnuorten puhekielessä. Olen hankkinut aineistoni syksyllä 2018 tallentamalla neljä noin puolen tunnin mittaista kemiläisten lukiolaisnuorten parikeskustelua. Informantteinani on neljä tyttöä ja neljä poikaa. Tutkielmani edustaa dialektologiaa eli murteentutkimusta ja sosiolingvististä variaationtutkimusta. Tutkimusotteeni on kvantitatiivinen, eli olen tarkastellut, kuinka monta kertaa kielenpiirteiden kutakin varianttia esiintyy ja kuinka suuri suhteellinen osuus niillä on aineistossani. Tavoitteenani on ollut selvittää, millaista variaatiota jälkitavujen eA- ja OA-vokaaliyhtymissä esiintyy ja millaisia sukupuolten välisiä ja muotoryhmittäisiä eroja niiden variaatiossa on nähtävissä.
Tutkimustulokseni osoittavat, että assimiloitunut ee on jo yleisin eA-yhtymän variantti kemiläisnuorten puhekielessä. Myös yleiskielinen eA ja Kemin murteessa vanhastaan tunnettu iA edustuvat aineistossani, mutta ne näyttävät jääneen assimiloituneen variantin varjoon. Tätä vastoin OA-yhtymän yleiskielinen OA-variantti on hieman yleisempi kuin assimiloitunut OO-variantti kemiläisnuorten puhekielessä. Kemin murteessa vanhastaan tunnettu UA-variantti ei edustu ollenkaan aineistossani.
Tutkimustuloksistani on nähtävissä, että erityisesti tytöt ovat alaa valtaavien piirteiden ja kielellisten innovaatioiden nopeita omaksujia ja levittäjiä. Tämä näkyy aineistossani siten, että tyttöjen puhekielessä ekspansiivinen murreilmiö eli assimiloituneet ee- ja OO-variantit edustuvat suhteellisesti enemmän kuin poikien puhekielessä. Tytöt ovat täten puhekielisempiä kuin pojat, ja pojat puolestaan ovat yleiskielisempiä kuin tytöt. Kemin murteessa vanhastaan tunnetun eA-yhtymän iA-variantin käytössä ei odotustenmukaisesti ole sukupuolten välillä merkittävää eroa. Lisäksi eA- ja OA-yhtymien yleiskieliset ja assimiloituneet variantit edustuvat jokaisessa aineistoni muotoryhmässä. Tätä vastoin iA-varianttia ei esiinny kaikissa eA-yhtymän muotoryhmissä.
Tutkimustulokseni osoittavat, että assimiloitunut ee on jo yleisin eA-yhtymän variantti kemiläisnuorten puhekielessä. Myös yleiskielinen eA ja Kemin murteessa vanhastaan tunnettu iA edustuvat aineistossani, mutta ne näyttävät jääneen assimiloituneen variantin varjoon. Tätä vastoin OA-yhtymän yleiskielinen OA-variantti on hieman yleisempi kuin assimiloitunut OO-variantti kemiläisnuorten puhekielessä. Kemin murteessa vanhastaan tunnettu UA-variantti ei edustu ollenkaan aineistossani.
Tutkimustuloksistani on nähtävissä, että erityisesti tytöt ovat alaa valtaavien piirteiden ja kielellisten innovaatioiden nopeita omaksujia ja levittäjiä. Tämä näkyy aineistossani siten, että tyttöjen puhekielessä ekspansiivinen murreilmiö eli assimiloituneet ee- ja OO-variantit edustuvat suhteellisesti enemmän kuin poikien puhekielessä. Tytöt ovat täten puhekielisempiä kuin pojat, ja pojat puolestaan ovat yleiskielisempiä kuin tytöt. Kemin murteessa vanhastaan tunnetun eA-yhtymän iA-variantin käytössä ei odotustenmukaisesti ole sukupuolten välillä merkittävää eroa. Lisäksi eA- ja OA-yhtymien yleiskieliset ja assimiloituneet variantit edustuvat jokaisessa aineistoni muotoryhmässä. Tätä vastoin iA-varianttia ei esiinny kaikissa eA-yhtymän muotoryhmissä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34589]