Silmen etuosan uveiittien etiologia aikuisväestössä Pohjois-Suomessa 2008–2017
Pesälä, Roosa (2019-03-12)
R. Pesälä
12.03.2019
© 2019 Roosa Pesälä. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201903131316
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201903131316
Tiivistelmä
Silmän sisäinen etuosan tulehdusreaktio eli anteriorinen uveiitti on yleinen näkövammaisuuden syy maailmalla, ja Suomessakin hoitamaton tauti voi johtaa näkövammaisuuteen tai jopa sokeuteen. Taudin kirjo vaihtelee kestoltaan akuutista krooniseen, sekä etiologialtaan infektion, autoimmuunisairauksien ja tapaturmien aiheuttamaan tulehdusreaktioon. Edellisen kerran uveiittien etiologiaa on tutkittu Pohjois-Suomessa 1970-luvulla, joten päivitystä taudinkuvaan tarvitaan.
Tutkimuksen tavoitteena oli saada mahdollisimman kattava kuva Oulun yliopistollisessa sairaalassa hoidettujen anteriorista uveiittia sairastavien potilaiden taudinkuvasta ja etenkin taudin etiologisista tekijöistä. Keräsimme ESKO-potilastietojärjestelmästä vuosina 2008–2017 300 aikajanalla ensimmäisen aikuispotilaan aineiston, josta selvitimme taudin kestoa, sukupuolijakaumaa, sairastumisikää sekä taudin etiologiaa. Tulokset taulukoitiin ja tulkittiin SPSS-tietojenkäsittelyohjelmalla.
Tutkimuksessa todettiin, että 32% anteriorisista uveiiteista oli autoimmuuniprosessin aiheuttamia, 5% infektion aiheuttamia, 8% silmäleikkauksen jälkeisiä tiloja, 4% silmään kohdistuvasta traumasta johtuvia ja 51%:lla selkeää syytä puhkeamiselle ei ollut selvillä. Yleisimmät autoimmuunisairaudet olivat selkärankareuma, sarkoidoosi ja lastenreuma. Yleisin infektiivinen taudinaiheuttaja oli Herpes-zoster -ryhmän virukset. 62%:lla potilaista taudinkuva oli krooninen, 18%:lla akuutti ja 20%:lla rekurrentti eli uusiutuva. Silmässä esiintyvät muut uveiitin provosoimat sairaudet olivat yleisiä anteriorista uveiittia sairastavilla; 59%:lla oli kaihi, 31%:lla glaukooma ja 16%:lla makulaturvotus. Vain 35%:lla ei ollut muita silmäsairauksia. Verrattuna aiempiin Pohjois-Suomessa tehtyihin tutkimuksiin idiopaattisten tapausten määrä oli pienentynyt, reumasairauksien aiheuttamien uveiittien määrä oli nelinkertaistunut ja infektion aiheuttamien tapausten määrä oli puolittunut. Muutokset selittyvät pääosin parantuneella diagnostiikalla.
Jatkotutkimukset suuremmalla potilasaineistolla ovat tarpeen, jotta päästäisiin tekemään luotettava ja kattava kokonaiskatsaus uveiittien etiologiasta ja taudinkuvasta Pohjois-Suomen alueella.
Tutkimuksen tavoitteena oli saada mahdollisimman kattava kuva Oulun yliopistollisessa sairaalassa hoidettujen anteriorista uveiittia sairastavien potilaiden taudinkuvasta ja etenkin taudin etiologisista tekijöistä. Keräsimme ESKO-potilastietojärjestelmästä vuosina 2008–2017 300 aikajanalla ensimmäisen aikuispotilaan aineiston, josta selvitimme taudin kestoa, sukupuolijakaumaa, sairastumisikää sekä taudin etiologiaa. Tulokset taulukoitiin ja tulkittiin SPSS-tietojenkäsittelyohjelmalla.
Tutkimuksessa todettiin, että 32% anteriorisista uveiiteista oli autoimmuuniprosessin aiheuttamia, 5% infektion aiheuttamia, 8% silmäleikkauksen jälkeisiä tiloja, 4% silmään kohdistuvasta traumasta johtuvia ja 51%:lla selkeää syytä puhkeamiselle ei ollut selvillä. Yleisimmät autoimmuunisairaudet olivat selkärankareuma, sarkoidoosi ja lastenreuma. Yleisin infektiivinen taudinaiheuttaja oli Herpes-zoster -ryhmän virukset. 62%:lla potilaista taudinkuva oli krooninen, 18%:lla akuutti ja 20%:lla rekurrentti eli uusiutuva. Silmässä esiintyvät muut uveiitin provosoimat sairaudet olivat yleisiä anteriorista uveiittia sairastavilla; 59%:lla oli kaihi, 31%:lla glaukooma ja 16%:lla makulaturvotus. Vain 35%:lla ei ollut muita silmäsairauksia. Verrattuna aiempiin Pohjois-Suomessa tehtyihin tutkimuksiin idiopaattisten tapausten määrä oli pienentynyt, reumasairauksien aiheuttamien uveiittien määrä oli nelinkertaistunut ja infektion aiheuttamien tapausten määrä oli puolittunut. Muutokset selittyvät pääosin parantuneella diagnostiikalla.
Jatkotutkimukset suuremmalla potilasaineistolla ovat tarpeen, jotta päästäisiin tekemään luotettava ja kattava kokonaiskatsaus uveiittien etiologiasta ja taudinkuvasta Pohjois-Suomen alueella.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37798]