Johtamisen fokus osana menestyksekkään johtamisen viitekehystä

Abstract

Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani johtamisen fokusta osana menestyksekkään johtamisen viitekehystä. Johtamisen fokus lyhyesti määriteltynä tarkoittaa ihmisen käsitystä käyttäytymisestään tietyssä työelämän johtamisen tilanteessa tai roolissa. Se koostuu neljästä osa-alueesta, joita ovat tarkoitus ja päämäärä, muutos, osaaminen sekä toteutus. Johtamisen fokukseen liittyy olennaisesti myös organisaation sisäinen ja ulkoinen ympäristö. Johtamisen fokuksen viitekehyksen tarkoituksena on kuvailla johtamista uudella tavalla. Tutkimus toteutettiin MPS -Yhtiöiden toimeksiantona. MPS on suomalainen henkilöstöasioiden asiantuntijaorganisaatio, joka tarjoaa palveluita liittyen muun muassa henkilöstöratkaisuihin ja muutoksenhallintaan.

Tutkimuksen teoreettinen tausta pohjautuu johtajan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvään DISC-persoonallisuusmalliin ja itsereflektion merkitykseen johtamisen kehittymisessä. Käsittelen teoreettisessa viitekehyksessä lisäksi johtamisen fokukseen liittyviä tekijöitä, joita ovat organisaatiokulttuuri ja johtamisen fokuksen viitekehyksen perustana toimiva Cameronin ja Quinnin (1999) kilpailevien arvojen viitekehys.

Selvitin tässä tutkimuksessa, millainen kuva johtamisen fokuksesta muodostui kehitetyn kyselylomakkeen vastausten avulla ja analysoin vastausten välisiä yhteyksiä tekemiini haastatteluihin. Tämän lisäksi analysoin, toimiiko kehitetty johtamisen fokuksen viitekehys sille tarkoitetussa roolissa, sekä miten johtamisen fokuksen viitekehys toimii johtajan itsereflektoinnin välineenä. Tutkimukseni käytännön tavoitteena oli pohtia, miten kyselylomaketta ja johtamisen fokuksen viitekehystä voidaan tulevaisuudessa käyttää ja kehittää.

Tutkimukseni on monimenetelmäinen toimintatutkimus, jossa yhdistelin määrällistä ja laadullista tutkimusta. Tutkimuksen määrällisessä vaiheessa 24 kahden yksityisen sektorin organisaation erilaisissa johtajan roolissa toimivaa yksilöä vastasi verkossa johtamisen fokusta käsittelevään kyselyyn. Vastausten pohjalta muodostui kuvioita, jotka osoittivat johtajan käytännön työn fokusalueet. Tutkimuksen määrällisen osion jälkeen haastattelin kahdeksan kyselyyn vastannutta johtajaa ja hyödynsin kyselyn vastauksista saatuja kuvioita haastatteluiden virikkeinä. Tutkimuksen laadullisen osion metodina ja analyysin pohjana käytin fenomenografiaa, selvittäen johtajien käsityksiä tutkittavasta aiheesta.

Tutkimustulosten osalta raportin tulokset ja haastateltujen johtajien näkemykset johtamisestaan vastaavat suurimmilta osin toisiaan. Johtamisen fokuksen viitekehys ei tulosten perusteella ole kuitenkaan sellaisenaan riittävä työkalu analysoimaan tai kuvailemaan johtamista. Kun siihen liitetään esimerkiksi johtajan henkilökohtaisten ominaisuuksien sekä organisaation sisäisen ja ulkoisen ympäristön analysointia, pystytään johtamista analysoimaan ja kuvailemaan mielekkäällä tavalla.