Kun kaksivuotias vastaa au pairille ei-kielellisesti : kuvakortteihin tukeutuvan keskustelun multimodaalisia piirteitä
Pilto, Jouni (2019-01-23)
Pilto, Jouni
J. Pilto
23.01.2019
© 2019 Jouni Pilto. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201902021141
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201902021141
Tiivistelmä
Tutkielmassani tarkastelen espanjalaisen au pairin ja suomalaisen kaksivuotiaan pojan vuorovaikutusta noin 30-minuuttiselta videolta hyödyntäen keskustelunanalyyttistä teoriaa ja käytäntöjä. Keskityn tutkielmassani au pairin kysymyksiin ja lapsen vastauksiin. Keskustelu tapahtuu suomeksi, englanniksi ja espanjaksi. Au pair kysyy lapselta runsaat 70 kysymystä, jotka perustuvat Minä itse kerron tarinan (http://www.oppijailo.fi) -kuvakortteihin. Videolla nähtävä toiminta noudattelee opetustilanteille ominaista kolmivaiheista sekvenssiä: 1) aikuinen kysyy, 2) lapsi vastaa ja 3) aikuinen antaa palautteen vastauksesta.
Tutkin sitä, löytyykö aineistosta pairin esittämiä kysymyksiä, joihin lapsi ei vastaa kielellisesti. Tällaisten kysymysten kohdalla tarkastelen, mitä lapsi tekee sen sijaan, että vastaisi kielellisesti, ja miten au pair orientoituu ei-kielellisiin vastauksiin tai vastaamattomuuteen. Lapsi vastaa au pairille useimmiten kielellisesti, mutta käyttää myös ei-kielellistä ilmaisua, kuten osoittavia ja kuvailevia eleitä. Vuorovaikutuksen multimodaalisuuteen kuuluu myös pelikorttien hyödyntäminen keskustelun apuna. Merkityksiä tuotetaan myös esimerkiksi fyysisen tilan käytöllä ja kehon suunnalla, asennoilla sekä ilmeillä.
Analyysini osoittaa, että kielellisen vastauksen sijaan lapsen vastauksen ytimessä on usein osoittava ele ja toisinaan kuvaileva ele tai ei-kielellinen ääntely. Aineisto osoittaa, että ei-kielellinen vastaus on joihinkin kysymyksiin odotusten mukainen vastaustapa, mutta avoimien hakukysymysten kohdalla ei-kielellisyys on odotusten vastaista. Au pair orientoituu lapsen vastaamattomuuteen ja odotustenvastaisiin vastaustapoihin toistamalla tai uudelleenmuotoilemalla kysymyksiä. Analyysissäni esittelen toimintaa esimerkein.
Lapsen ajoittaisia vastaamisvaikeuksia selittävät osaltaan kysymysten kielelliset piirteet ja kuvakorttien aiheiden vieraus, vaikka pääasiassa kysely etenee sujuvasti ja kuvakortit tukevat osapuolten keskustelua. Selvimmin osapuolten yhteisymmärrys heikkenee, kun au pair muuttaa keskustelun sääntöä. Käytännössä au pair rajoittaa lapsen vastauksia niin, että hän alkaa hyväksyä vain kielelliset vastaukset ja jättää hyväksymättä ei-kielelliset vastaukset. Myös koodinvaihto espanjaan haastaa tuolloin lapsen vastaustoimintaa. This thesis focuses on the interaction of a Spanish au pair and a two-year-old Finnish boy on a 30-minute video. The research utilizes the methods and theory of Conversational analysis concentrating on the questions asked by the au pair and the answers given by the child. The conversation languages are Finnish, English and Spanish. The au pair asks more than 70 questions. All questions base on drawings on the “Minä itse kerron tarinan” picture cards (http://www.oppijailo). The following 3-step sequence repeats itself all along the conversation: 1) adult asks a question, 2) child answers and 3) adult gives feedback on the answer.
I examine on the material, if there are some questions that child doesn’t answer verbally. If that occurs, I re-examine what does the child do instead answering verbally, and how does the au pair orieantate to the nonverbal or missing answers. The child mostly answers verbally but also uses non-verbal expression, such as indexical gestures and iconic gestures. The multimodality also involves the physical playing cards as an embodied participation framework. Meanings are also created by using the physical space and by moving the direction and position of one’s body abd by making faces.
In the analysis I indicate that the child’s answer often utilises nonlingual action which might have a sound though. Sometimes nonverbal answer is a preffered answer type but many questions need to be answered verbally. Thusau pair orientates to child’s nonpreferred answers and silence by repeating and remodelling questions.
Most of the time the 3-step sequence keeps repeating without any problems. When answering difficulties do occur, reasons can be found in questions’ language. Also the pictures shown on cards are sometimes not-familiar. Biggest problems occur when adult changes the conversation rules: Au pair limitates the answering mode to verbal mode only and rejecting all non-verbal answers. Also code-switching to Spanish challenges child’s answering action that time.
Tutkin sitä, löytyykö aineistosta pairin esittämiä kysymyksiä, joihin lapsi ei vastaa kielellisesti. Tällaisten kysymysten kohdalla tarkastelen, mitä lapsi tekee sen sijaan, että vastaisi kielellisesti, ja miten au pair orientoituu ei-kielellisiin vastauksiin tai vastaamattomuuteen. Lapsi vastaa au pairille useimmiten kielellisesti, mutta käyttää myös ei-kielellistä ilmaisua, kuten osoittavia ja kuvailevia eleitä. Vuorovaikutuksen multimodaalisuuteen kuuluu myös pelikorttien hyödyntäminen keskustelun apuna. Merkityksiä tuotetaan myös esimerkiksi fyysisen tilan käytöllä ja kehon suunnalla, asennoilla sekä ilmeillä.
Analyysini osoittaa, että kielellisen vastauksen sijaan lapsen vastauksen ytimessä on usein osoittava ele ja toisinaan kuvaileva ele tai ei-kielellinen ääntely. Aineisto osoittaa, että ei-kielellinen vastaus on joihinkin kysymyksiin odotusten mukainen vastaustapa, mutta avoimien hakukysymysten kohdalla ei-kielellisyys on odotusten vastaista. Au pair orientoituu lapsen vastaamattomuuteen ja odotustenvastaisiin vastaustapoihin toistamalla tai uudelleenmuotoilemalla kysymyksiä. Analyysissäni esittelen toimintaa esimerkein.
Lapsen ajoittaisia vastaamisvaikeuksia selittävät osaltaan kysymysten kielelliset piirteet ja kuvakorttien aiheiden vieraus, vaikka pääasiassa kysely etenee sujuvasti ja kuvakortit tukevat osapuolten keskustelua. Selvimmin osapuolten yhteisymmärrys heikkenee, kun au pair muuttaa keskustelun sääntöä. Käytännössä au pair rajoittaa lapsen vastauksia niin, että hän alkaa hyväksyä vain kielelliset vastaukset ja jättää hyväksymättä ei-kielelliset vastaukset. Myös koodinvaihto espanjaan haastaa tuolloin lapsen vastaustoimintaa.
I examine on the material, if there are some questions that child doesn’t answer verbally. If that occurs, I re-examine what does the child do instead answering verbally, and how does the au pair orieantate to the nonverbal or missing answers. The child mostly answers verbally but also uses non-verbal expression, such as indexical gestures and iconic gestures. The multimodality also involves the physical playing cards as an embodied participation framework. Meanings are also created by using the physical space and by moving the direction and position of one’s body abd by making faces.
In the analysis I indicate that the child’s answer often utilises nonlingual action which might have a sound though. Sometimes nonverbal answer is a preffered answer type but many questions need to be answered verbally. Thusau pair orientates to child’s nonpreferred answers and silence by repeating and remodelling questions.
Most of the time the 3-step sequence keeps repeating without any problems. When answering difficulties do occur, reasons can be found in questions’ language. Also the pictures shown on cards are sometimes not-familiar. Biggest problems occur when adult changes the conversation rules: Au pair limitates the answering mode to verbal mode only and rejecting all non-verbal answers. Also code-switching to Spanish challenges child’s answering action that time.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34547]