Circular economy and closing nutrient cycles : planning sustainable bio-waste management system for Puolanka municipality
Airi, Anusha (2019-02-05)
Airi, Anusha
A. Airi
05.02.2019
© 2019 Anusha Airi. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201902061151
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201902061151
Tiivistelmä
The government of Finland has set five-year National waste plan (2018–2023) with the theme “From recycling to circular economy” and the plan aims to sustainable waste management and waste prevention. Adapting circular economy shall bring three positives: economic growth, social development and lower environmental impact, when progressing towards sustainable development.
The theory part defines and details the terms circular economy and how it is better than linear system; industrial ecology; cradle to cradle; low-carbon economy; nutrient cycle and the significance on closing the cycle; then defining fertiliser and the types of fertilisers and why to choose natural fertilizers over chemical fertilizers? Also, there is a mention of relevant EU regulations and directives for maintaining the quality and providing best living environment for all. Lastly the technologies that are used for managing the municipal bio-waste and the comparative advantages of anaerobic digestion (AD) over composting on the basis of sustainability are defined.
In the experimental part, the current situation of separately collected bio-waste in Puolanka municipality in Kainuu (Status quo: transported to Kajaani for composting in Majasaari waste center) was compared with the other possible scenarios:
— Scenario I: If separately collected bio-waste were transported to Oulu to be treated in existing biogas plant
— Scenario II: If separately collected bio-waste were treated in Puolanka locally in new biogas plant
The aim was to recommend best suitable management-option for long-term sustainability of source separated bio-waste in Puolanka municipality based on closing the nutrient cycle and boosting circular economy.
The data were collected and appropriate calculations for sizing and feasibility studies were made. The Sustainability Assessment tests were performed using RECENT project’s sustainability assessment templates based on calculations and collected information. It was observed from sustainability outcomes that Status quo would be the least preferred option even though it was economical than Scenario I because the use of composting technology caused greenhouse gas emissions and didn’t have long-term socio-economic benefits. Also, Scenario II had an advantage over Scenario I for an impact on environment and community since creating an own anaerobic digester provides community a privilege of clean renewable energy (biogas) and its energy output was possible to replace our dependency on fossil fuel consumption. It was found that Scenario II is totally attainable, with only 3,22 years of payback period. The calculative biogas energy output for a year with 165,478 t of bio-waste/year was 144,8 MWh that would be enough to replace the annual fuel demand of 10,9 petrol-based cars and 15,4 diesel-based cars. The value of annual digestate (sanitized co-product of biogas process) sales was 1 556,3 €; annual district heating revenue was 13 694 €; and reduction of 40,37 t of CO₂e per year.
The economic boost with reduction of gate fee and transportation charges and increase in job or business opportunities at Puolanka itself makes it more evident that Scenario II, the proposed AD plant in Puolanka is the best solution for the source separated bio-waste management for closing nutrient cycle as well as in achieving circular economy through circulation of the waste as an input to convert into energy in maintaining long term benefits.
Thus, this thesis is an intensive consolidation of theory and experiment to understand that circulation of resources boosts circular economy and closing the nutrient cycle in biosphere is important. The future recommendations would be a detailed study on the feasibility (in terms of investments) for Scenario II (maximum use of local bio-refineries). Also, co-digestion (adding two or more substrates) as feed-inputs would boost in the production of biogas contributing to high clean renewable energy output. Suomen hallitus on tehnyt viiden vuoden (2018–2023) jätesuunnitelman ”Kierrätyksestä kiertotalouteen”, jonka tavoitteena on kestävä jätehuolto ja jätteiden synnyn ehkäiseminen. Kiertotalouden omaksuminen tuo mukanaan kolme positiivista asiaa: talouskasvun, sosiaalisen kehityksen ja ympäristövaikutusten pienenemisen, edeten samalla kohti kestävää kehitystä.
Teoreettinen osa määrittelee ja täsmentää kiertotalouden termejä ja kuvaa sitä, miten kiertotalous on parempi kuin lineaarinen järjestelmä; kuvaa, mitä ovat teollinen ekologia, vähähiilinen talous, ravinnekierto ja ravinteiden kierron sulkemisen tärkeys, tarkastelee erilaisia lannoitetyyppejä ja syitä miksi valita luonnonlannoitteet keinolannoitteiden sijaan. Myös asiankuuluvat EU:n säännökset ja direktiivit laadun ylläpitämiseksi ja hyvän elinympäristön turvaamiseksi kerrotaan. Lopuksi selvitetään biojätteiden käsittelyyn käytetyt tekniikat ja anaerobisen mädätyksen edut kompostointiin verrattuna kestävyyden kannalta tarkasteltuna.
Kokeellisessa osassa Kainuussa sijaitsevan Puolangan kunnan nykyistä erilliskerätyn biojätteen käsittelyä (kuljetus ja kompostointi Kajaanin Majasaaren jätekeskuksessa) verrattiin muihin mahdollisiin skenaarioihin:
— Skenaario I: Erilliskerätyt biojätteet kuljetetaan Ouluun käsiteltäväksi nykyisessä biokaasulaitoksessa
— Skenaario II: Erilliskerätyt biojätteet käsitellään Puolangassa paikallisesti uudessa biokaasulaitoksessa
Tavoitteena oli suositella parasta ja sopivinta vaihtoehtoa näiden kolmen vaihtoehdon väliltä yleisen kestävyyden kannalta tarkasteltuna sekä ravinnekierron sulkemisen ja kiertotalouden edistämiseksi.
Tiedot kerättiin ja tehtiin asianmukaiset laskelmat biokaasureaktorin mitoittamiseen ja biokaasulaitoksen taloudelliseen kannattavuuteen liittyen. Kestävyysarviointi suoritettiin käyttäen RECENT-projektin kestävyydenarviointitemplaatteja tehtyihin laskelmiin ja kerättyyn tietoon perustuen. Kestävyysarvioinnin tulosten perusteella todettiin, että nykytilanne olisi vähiten suositeltava vaihtoehto, vaikka se olisi ollut skenaarioon I verrattuna taloudellisempaa, koska kompostointiteknologian käyttö aiheutti päästöjä eikä sillä ollut pitkäaikaisia sosioekonomisia hyötyjä. Skenaariossa II oli myös etu skenaarioon I verrattuna, sillä skenaario II vaikutti ympäristöön ja yhteisöön, koska oman biokaasulaitoksen hankkiminen tarjoaa yhteisölle etuoikeuden puhtaaseen uusiutuvaan energiaan (biokaasu) ja sen energiantuotannolla olisi mahdollista vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Todettiin, että skenaario II on täysin saavutettavissa, ja sen takaisinmaksuaika on vain 3,22 vuotta. Biokaasun laskennallinen energiantuotanto 165,478 tonnille biojätettä vuodessa vuodessa oli 144,8 MWh, joka riittää korvaamaan 10,9 bensiiniauton ja 15,4 dieselauton vuosittaisen polttoaineenkulutuksen. Biokaasuprosessista saatavan mädätteen vuosittainen arvo oli 1 556,3 €; vuosittainen kaukolämmön tuoton arvo 13 694 euroa; ja hiilidioksidipäästöjen väheneminen 40,37 t CO₂e vuodessa.
Puolangan saamat taloudelliset edut porttimaksujen ja kuljetuskustannusten alenemisen sekä työpaikkojen tai liiketoimintamahdollisuuksien lisääntymisen myötä lisää selvyyttä siitä, että Skenaario II, Puolangan uusi biokaasulaitos, on paras vaihtoehto jätteenkäsittelylle Puolangan kunnassa ravinnekierron sulkemiseksi ja kiertotalouden aikaansaamiseksi jätteiden kierrätyksen kautta jätteen ollessa syötteenä energiantuotannossa pitkän aikavälin hyötyjen ylläpitämiseksi.
Tämä diplomityö on intensiivinen teorian ja käytännön yhdistely sen ymmärtämiseksi, että resurssien kierrättäminen vahvistaa kiertotaloutta ja ravinnekierron sulkeminen biosfäärissä on tärkeää. Suosituksia jatkotutkimuksille ovat yksityiskohtainen selvitys (investointien osalta) skenaarion II toteutettavuudesta (paikallisten biojalostamojen mahdollisimman suuri käyttö). Myös yhteismädätys (kaksi tai useampi syötettä samalla laitoksella) lisäisi biokaasun tuotantoa, mikä puolestaan lisäisi puhtaan uusiutuvan energian tuotantoa.
The theory part defines and details the terms circular economy and how it is better than linear system; industrial ecology; cradle to cradle; low-carbon economy; nutrient cycle and the significance on closing the cycle; then defining fertiliser and the types of fertilisers and why to choose natural fertilizers over chemical fertilizers? Also, there is a mention of relevant EU regulations and directives for maintaining the quality and providing best living environment for all. Lastly the technologies that are used for managing the municipal bio-waste and the comparative advantages of anaerobic digestion (AD) over composting on the basis of sustainability are defined.
In the experimental part, the current situation of separately collected bio-waste in Puolanka municipality in Kainuu (Status quo: transported to Kajaani for composting in Majasaari waste center) was compared with the other possible scenarios:
— Scenario I: If separately collected bio-waste were transported to Oulu to be treated in existing biogas plant
— Scenario II: If separately collected bio-waste were treated in Puolanka locally in new biogas plant
The aim was to recommend best suitable management-option for long-term sustainability of source separated bio-waste in Puolanka municipality based on closing the nutrient cycle and boosting circular economy.
The data were collected and appropriate calculations for sizing and feasibility studies were made. The Sustainability Assessment tests were performed using RECENT project’s sustainability assessment templates based on calculations and collected information. It was observed from sustainability outcomes that Status quo would be the least preferred option even though it was economical than Scenario I because the use of composting technology caused greenhouse gas emissions and didn’t have long-term socio-economic benefits. Also, Scenario II had an advantage over Scenario I for an impact on environment and community since creating an own anaerobic digester provides community a privilege of clean renewable energy (biogas) and its energy output was possible to replace our dependency on fossil fuel consumption. It was found that Scenario II is totally attainable, with only 3,22 years of payback period. The calculative biogas energy output for a year with 165,478 t of bio-waste/year was 144,8 MWh that would be enough to replace the annual fuel demand of 10,9 petrol-based cars and 15,4 diesel-based cars. The value of annual digestate (sanitized co-product of biogas process) sales was 1 556,3 €; annual district heating revenue was 13 694 €; and reduction of 40,37 t of CO₂e per year.
The economic boost with reduction of gate fee and transportation charges and increase in job or business opportunities at Puolanka itself makes it more evident that Scenario II, the proposed AD plant in Puolanka is the best solution for the source separated bio-waste management for closing nutrient cycle as well as in achieving circular economy through circulation of the waste as an input to convert into energy in maintaining long term benefits.
Thus, this thesis is an intensive consolidation of theory and experiment to understand that circulation of resources boosts circular economy and closing the nutrient cycle in biosphere is important. The future recommendations would be a detailed study on the feasibility (in terms of investments) for Scenario II (maximum use of local bio-refineries). Also, co-digestion (adding two or more substrates) as feed-inputs would boost in the production of biogas contributing to high clean renewable energy output.
Teoreettinen osa määrittelee ja täsmentää kiertotalouden termejä ja kuvaa sitä, miten kiertotalous on parempi kuin lineaarinen järjestelmä; kuvaa, mitä ovat teollinen ekologia, vähähiilinen talous, ravinnekierto ja ravinteiden kierron sulkemisen tärkeys, tarkastelee erilaisia lannoitetyyppejä ja syitä miksi valita luonnonlannoitteet keinolannoitteiden sijaan. Myös asiankuuluvat EU:n säännökset ja direktiivit laadun ylläpitämiseksi ja hyvän elinympäristön turvaamiseksi kerrotaan. Lopuksi selvitetään biojätteiden käsittelyyn käytetyt tekniikat ja anaerobisen mädätyksen edut kompostointiin verrattuna kestävyyden kannalta tarkasteltuna.
Kokeellisessa osassa Kainuussa sijaitsevan Puolangan kunnan nykyistä erilliskerätyn biojätteen käsittelyä (kuljetus ja kompostointi Kajaanin Majasaaren jätekeskuksessa) verrattiin muihin mahdollisiin skenaarioihin:
— Skenaario I: Erilliskerätyt biojätteet kuljetetaan Ouluun käsiteltäväksi nykyisessä biokaasulaitoksessa
— Skenaario II: Erilliskerätyt biojätteet käsitellään Puolangassa paikallisesti uudessa biokaasulaitoksessa
Tavoitteena oli suositella parasta ja sopivinta vaihtoehtoa näiden kolmen vaihtoehdon väliltä yleisen kestävyyden kannalta tarkasteltuna sekä ravinnekierron sulkemisen ja kiertotalouden edistämiseksi.
Tiedot kerättiin ja tehtiin asianmukaiset laskelmat biokaasureaktorin mitoittamiseen ja biokaasulaitoksen taloudelliseen kannattavuuteen liittyen. Kestävyysarviointi suoritettiin käyttäen RECENT-projektin kestävyydenarviointitemplaatteja tehtyihin laskelmiin ja kerättyyn tietoon perustuen. Kestävyysarvioinnin tulosten perusteella todettiin, että nykytilanne olisi vähiten suositeltava vaihtoehto, vaikka se olisi ollut skenaarioon I verrattuna taloudellisempaa, koska kompostointiteknologian käyttö aiheutti päästöjä eikä sillä ollut pitkäaikaisia sosioekonomisia hyötyjä. Skenaariossa II oli myös etu skenaarioon I verrattuna, sillä skenaario II vaikutti ympäristöön ja yhteisöön, koska oman biokaasulaitoksen hankkiminen tarjoaa yhteisölle etuoikeuden puhtaaseen uusiutuvaan energiaan (biokaasu) ja sen energiantuotannolla olisi mahdollista vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Todettiin, että skenaario II on täysin saavutettavissa, ja sen takaisinmaksuaika on vain 3,22 vuotta. Biokaasun laskennallinen energiantuotanto 165,478 tonnille biojätettä vuodessa vuodessa oli 144,8 MWh, joka riittää korvaamaan 10,9 bensiiniauton ja 15,4 dieselauton vuosittaisen polttoaineenkulutuksen. Biokaasuprosessista saatavan mädätteen vuosittainen arvo oli 1 556,3 €; vuosittainen kaukolämmön tuoton arvo 13 694 euroa; ja hiilidioksidipäästöjen väheneminen 40,37 t CO₂e vuodessa.
Puolangan saamat taloudelliset edut porttimaksujen ja kuljetuskustannusten alenemisen sekä työpaikkojen tai liiketoimintamahdollisuuksien lisääntymisen myötä lisää selvyyttä siitä, että Skenaario II, Puolangan uusi biokaasulaitos, on paras vaihtoehto jätteenkäsittelylle Puolangan kunnassa ravinnekierron sulkemiseksi ja kiertotalouden aikaansaamiseksi jätteiden kierrätyksen kautta jätteen ollessa syötteenä energiantuotannossa pitkän aikavälin hyötyjen ylläpitämiseksi.
Tämä diplomityö on intensiivinen teorian ja käytännön yhdistely sen ymmärtämiseksi, että resurssien kierrättäminen vahvistaa kiertotaloutta ja ravinnekierron sulkeminen biosfäärissä on tärkeää. Suosituksia jatkotutkimuksille ovat yksityiskohtainen selvitys (investointien osalta) skenaarion II toteutettavuudesta (paikallisten biojalostamojen mahdollisimman suuri käyttö). Myös yhteismädätys (kaksi tai useampi syötettä samalla laitoksella) lisäisi biokaasun tuotantoa, mikä puolestaan lisäisi puhtaan uusiutuvan energian tuotantoa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34516]