Lastentarhanopettajien pedagoginen taito huomata ja tulkita 5–6-vuotiaiden lasten riitatilanteita
Fors, Milla; Pirskanen, Anni (2019-01-10)
Fors, Milla
Pirskanen, Anni
M. Fors; A. Pirskanen
10.01.2019
© 2019 Milla Fors, Anni Pirskanen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201901121045
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201901121045
Tiivistelmä
Riitatilanteet ovat arkipäiväinen osa lasten välisiä suhteita. Lapset ratkaisevat riitatilanteita eri tavoin ja tarvitsevat niiden ratkaisemiseen usein aikuisen apua. Riitatilanteiden selvittämistä harjoitellaan arjen eri tilanteissa, jossa lastentarhanopettaja on merkittävässä roolissa.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää lastentarhanopettajien käsityksiä 5–6-vuotiaiden lasten välisistä riitatilanteista. Lisäksi tutkimuksessa halutaan selvittää millaisia käsityksiä lastentarhanopettajilla on omista keinoista tukea riitatilanteita.
Tutkimus toteutettiin laadullisena, fenomenografisena tutkimuksena. Aineiston analyysissa on käytetty soveltuvin osin fenomenografista analyysimenetelmää. Aineisto kerättiin haastattelun avulla. Haastatteluun osallistui 4 lastentarhanopettajaa. Haastateltavilla lastentarhanopettajilla oli työkokemusta 1–30 vuoden väliltä. Haastateltavat olivat koulutustaustaltaan opistotaustaisia lastentarhanopettajia tai kasvatustieteen maistereita. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on rakentunut aiemmista aiheeseen liittyvistä tutkimuksista ja teorioista, jotka ovat olleet pääasiassa kehityspsykologisia.
Analyysin tuloksena syntyi kaksi kuvauskategoriaa, jotka kuvaavat lastentarhanopettajien käsityksiä lasten riitatilanteista ja omista keinoista tukea niitä. Nämä kuvauskategoriat olivat: lasten sosiaaliset taidot ja lastentarhanopettajan ammattitaito. Lastentarhanopettajat käsittivät lasten riitatilanteet tavallisina, vertaissuhteessa tapahtuvana ilmiönä, joiden syntymiseen vaikuttaa lapsen sosiaalisten taitojen kehittyneisyys. Lastentarhanopettajan ammattitaito ja sensitiivisyys koettiin tärkeimpinä tekijöinä lasten riitatilanteiden tukemisessa.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää lastentarhanopettajien käsityksiä 5–6-vuotiaiden lasten välisistä riitatilanteista. Lisäksi tutkimuksessa halutaan selvittää millaisia käsityksiä lastentarhanopettajilla on omista keinoista tukea riitatilanteita.
Tutkimus toteutettiin laadullisena, fenomenografisena tutkimuksena. Aineiston analyysissa on käytetty soveltuvin osin fenomenografista analyysimenetelmää. Aineisto kerättiin haastattelun avulla. Haastatteluun osallistui 4 lastentarhanopettajaa. Haastateltavilla lastentarhanopettajilla oli työkokemusta 1–30 vuoden väliltä. Haastateltavat olivat koulutustaustaltaan opistotaustaisia lastentarhanopettajia tai kasvatustieteen maistereita. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on rakentunut aiemmista aiheeseen liittyvistä tutkimuksista ja teorioista, jotka ovat olleet pääasiassa kehityspsykologisia.
Analyysin tuloksena syntyi kaksi kuvauskategoriaa, jotka kuvaavat lastentarhanopettajien käsityksiä lasten riitatilanteista ja omista keinoista tukea niitä. Nämä kuvauskategoriat olivat: lasten sosiaaliset taidot ja lastentarhanopettajan ammattitaito. Lastentarhanopettajat käsittivät lasten riitatilanteet tavallisina, vertaissuhteessa tapahtuvana ilmiönä, joiden syntymiseen vaikuttaa lapsen sosiaalisten taitojen kehittyneisyys. Lastentarhanopettajan ammattitaito ja sensitiivisyys koettiin tärkeimpinä tekijöinä lasten riitatilanteiden tukemisessa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34589]