Sukupuolittuneisuus peruskoulun arjessa
Leipivaara, Jonna (2019-05-14)
Leipivaara, Jonna
J. Leipivaara
14.05.2019
© 2019 Jonna Leipivaara. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905151799
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905151799
Tiivistelmä
Sukupuolittuneisuus ja sukupuolten tasa-arvo ovat olleet sekä kasvatusalalla että mediassa ajankohtaisia aiheita. Sukupuolitietoisuus on osa vuoden 2014 perusopetussuunnitelman perusteita ja sukupuolierojen tiedostaminen on oleellinen osa sukupuolitietoisuuden vahvistamista. Oppilaiden ollessa vielä kehitysvaiheessa, jossa maailmankuvaa vasta muodostetaan, on oleellista kasvattaa heitä yhteiskunnan arvojen mukaisesti. Halusin tutkia juuri tätä aihetta tunnistaakseni sukupuolittuneet, luokkahuoneessa tapahtuvat odotukset ja ilmiöt ja sen myötä tunnistaa, millaisiin tilanteisiin tulevana opettajana pyrin puuttumaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Rajasin tutkimani luokkahuoneen oppimisympäristöt luokkahuoneen fyysiseksi ja sosiaaliseksi tilaksi.
Tutkielmani on kvalitatiivinen kirjallisuuteen perustuva teoreettinen työ. Tutkimukseni on kriittistä ja asetan nykyiset olosuhteet kyseenalaiseksi olettaen, että tilanne voisi tulevaisuudessa olla parempi. Sukupuolittuneiden ilmiöiden selvittämiseksi hyödynnän useita suomalaisia tutkimuksia. Niiden avulla pyrin vastaamaan tutkimuskysymykseeni Millaisin tavoin sukupuolittuneet ilmiöt näkyvät peruskoulun luokkahuoneen fyysisessä ja sosiaalisessa ympäristössä?
Tarkasteltuani tutkimuksia tulin siihen johtopäätökseen, että sukupuolittuneet ilmiöt koulun arjessa ilmenevät luokkahuoneen tilan käytössä, tilaan asettumisessa, istumajärjestyksessä ja odotuksissa siitä, kuinka ääntä käytetään ja äänenkäytön tavan myötä syntyneessä sosiaalisessa hierarkiassa. Pojat liikkuvat luokkahuoneessa laajemmin ja aktiivisemmin kuin tytöt ja asettuvat useammin keskiosaan, kun taas tytöt asettuvat marginaaliin ja käyttävät vähemmän tilaa. Kun oppilaat saavat itse päättää istumajärjestyksensä, he jakautuvat sukupuolen mukaan eri puolille luokkaa. Odotukset äänenkäytöstä eroavat sukupuolen perusteella ja äänekkäät tytöt sekä hiljaiset pojat ovat luokassa useammin epäsuosittuja. Erityisesti pojat saattavat käyttää ääntä sosiaalisen vallan välineenä.
Sukupuolitietoisuuden myötä erojen tunnistaminen ja tunnustaminen auttavat edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Sukupuolitietoisuutta tulisi vahvistaa jo opettajankoulutuksen aikana sukupuolierojen kaventamiseksi.
Tutkielmani on kvalitatiivinen kirjallisuuteen perustuva teoreettinen työ. Tutkimukseni on kriittistä ja asetan nykyiset olosuhteet kyseenalaiseksi olettaen, että tilanne voisi tulevaisuudessa olla parempi. Sukupuolittuneiden ilmiöiden selvittämiseksi hyödynnän useita suomalaisia tutkimuksia. Niiden avulla pyrin vastaamaan tutkimuskysymykseeni Millaisin tavoin sukupuolittuneet ilmiöt näkyvät peruskoulun luokkahuoneen fyysisessä ja sosiaalisessa ympäristössä?
Tarkasteltuani tutkimuksia tulin siihen johtopäätökseen, että sukupuolittuneet ilmiöt koulun arjessa ilmenevät luokkahuoneen tilan käytössä, tilaan asettumisessa, istumajärjestyksessä ja odotuksissa siitä, kuinka ääntä käytetään ja äänenkäytön tavan myötä syntyneessä sosiaalisessa hierarkiassa. Pojat liikkuvat luokkahuoneessa laajemmin ja aktiivisemmin kuin tytöt ja asettuvat useammin keskiosaan, kun taas tytöt asettuvat marginaaliin ja käyttävät vähemmän tilaa. Kun oppilaat saavat itse päättää istumajärjestyksensä, he jakautuvat sukupuolen mukaan eri puolille luokkaa. Odotukset äänenkäytöstä eroavat sukupuolen perusteella ja äänekkäät tytöt sekä hiljaiset pojat ovat luokassa useammin epäsuosittuja. Erityisesti pojat saattavat käyttää ääntä sosiaalisen vallan välineenä.
Sukupuolitietoisuuden myötä erojen tunnistaminen ja tunnustaminen auttavat edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Sukupuolitietoisuutta tulisi vahvistaa jo opettajankoulutuksen aikana sukupuolierojen kaventamiseksi.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34540]