Suomalaisten suhtautuminen tekoälyyn ja robotteihin työelämässä
Malin, Miika (2019-05-07)
M. Malin
07.05.2019
© 2019 Miika Malin. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905081661
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905081661
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka suomalaiset suhtautuvat tekoälyyn ja robotteihin erilaisissa yhteyksissä tai tehtävissä. Tavoitteena on myös selvittää miten erilaiset taustamuuttujat kuten ikä, sukupuoli tai puoluekannatus vaikuttaa tähän suhtautumiseen.
Tutkimusaineistona on Elikeinoelämän valtuuskunnan (EVA) aikavälillä 2.1.2018–15.1.18 keräämä poikkileikkausaineisto. Aineisto on saatu käyttöön Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta. Aineiston vastaajat on poimittu todennäköisyysotantana Taloustutkimuksen internet -paneelista.
Tutkimuksessa ilmenee, että todennäköisimpänä vaikutuksena suomalaiset pitävät heihin kohdistuvan seurannan ja valvonnan lisääntymistä robottien ja tekoälyn työelämään mukaantulon seurauksena. Suomalaiset suhtautuvat kielteisimmin työhaastatteluja tekeviin robotteihin, robottijournalisteihin sekä sotarobotteihin. Myönteisimmin suomalaiset suhtautuvat teollisuusrobotteihin ja valvontarobotteihin.
Taustamuuttujien vaikutuksista ilmenee, että nuoret miehet suhtautuvat myönteisemmin robottien hyödyntämiseen erilaisissa yhteyksissä tai tehtävissä kuin muut ryhmät. Tarkasteltaessa kaikkia ikäluokkia, niin miehet suhtautuvat muutenkin keskimäärin myönteisemmin kuin naiset. Eri ikäluokkia verrattaessa ikäluokat 18–45 suhtautuvat keskimäärin myönteisemmin robottien hyödyntämiseen kuin sitä vanhemmat ikäluokat. Puoluekannan vaikutus suhtautumiseen on jakautunut perinteiselle vasemmisto-oikeisto akselille. Yleisesti robottien hyödyntämiseen erilaisissa yhteyksissä tai tehtävissä suhtaudutaan kriittisemmin vasemmistopuolueiden kannattajien keskuudessa kuin oikeistopuolueiden kannattajien keskuudessa. Kaikista kriittisimmin kuitenkin robottien hyödyntämiseen erilaisissa yhteyksissä tai tehtävissä suhtautuvat ihmiset, jotka eivät äänestä lainkaan.
Tutkimusaineistona on Elikeinoelämän valtuuskunnan (EVA) aikavälillä 2.1.2018–15.1.18 keräämä poikkileikkausaineisto. Aineisto on saatu käyttöön Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta. Aineiston vastaajat on poimittu todennäköisyysotantana Taloustutkimuksen internet -paneelista.
Tutkimuksessa ilmenee, että todennäköisimpänä vaikutuksena suomalaiset pitävät heihin kohdistuvan seurannan ja valvonnan lisääntymistä robottien ja tekoälyn työelämään mukaantulon seurauksena. Suomalaiset suhtautuvat kielteisimmin työhaastatteluja tekeviin robotteihin, robottijournalisteihin sekä sotarobotteihin. Myönteisimmin suomalaiset suhtautuvat teollisuusrobotteihin ja valvontarobotteihin.
Taustamuuttujien vaikutuksista ilmenee, että nuoret miehet suhtautuvat myönteisemmin robottien hyödyntämiseen erilaisissa yhteyksissä tai tehtävissä kuin muut ryhmät. Tarkasteltaessa kaikkia ikäluokkia, niin miehet suhtautuvat muutenkin keskimäärin myönteisemmin kuin naiset. Eri ikäluokkia verrattaessa ikäluokat 18–45 suhtautuvat keskimäärin myönteisemmin robottien hyödyntämiseen kuin sitä vanhemmat ikäluokat. Puoluekannan vaikutus suhtautumiseen on jakautunut perinteiselle vasemmisto-oikeisto akselille. Yleisesti robottien hyödyntämiseen erilaisissa yhteyksissä tai tehtävissä suhtaudutaan kriittisemmin vasemmistopuolueiden kannattajien keskuudessa kuin oikeistopuolueiden kannattajien keskuudessa. Kaikista kriittisimmin kuitenkin robottien hyödyntämiseen erilaisissa yhteyksissä tai tehtävissä suhtautuvat ihmiset, jotka eivät äänestä lainkaan.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38840]