Lasten vuorovaikutustaitojen kehittyminen ja kehittymisen tukeminen koulussa
Paavola, Josefina (2019-05-06)
J. Paavola
06.05.2019
© 2019 Josefina Paavola. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905071618
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905071618
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena oli avata vuorovaikutustaitojen kehittymistä vauvaiästä aina kouluikään saakka, ja tuoda esille opettajan mahdollisuuksia tukea vuorovaikutustaitojen kehittymistä koulussa. Tutkimuksessa vastaan kahteen kysymykseen: 1. Miten lapsen vuorovaikutustaidot kehittyvät? 2. Mitkä ovat opettajan keinot tukea vuorovaikutustaitojen kehitystä koulussa? Tutkielmassa perehdytään sikiöajan ja vastasyntyneen lapsen, alle kouluikäisen lapsen sekä kouluikäisen lapsen vuorovaikutustaitojen kehittymiseen. Lisäksi tutkielmassa on perehdytty miten opettajan malli, temperamenttitietoisuus, koulun kulttuuri sekä erilaiset vuorovaikutustaitojen opettamiseen liittyvät ohjelmat tukevat oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Tutkielma on toteutettu narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, joka on antanut mahdollisuuden perehtyä tutkimusaiheeseen laajasti eri tieteellisiä lähteitä hyödyntäen.
Vuorovaikutustaidot sekä siihen vaikuttavat temperamenttipiirteet kehittyvät jo sikiöaikana. Vastasyntynyt lapsi kykenee ylläpitämään vuorovaikutustilanteita vanhempiensa kanssa. Kiintymyssuhde on merkityksellinen vuorovaikutustaitojen kehittymisessä. Lapsi, joka saa vastakaikua omiin tunteisiinsa kiintymyssuhteessa, oppii tunteiden säätelyä, joka on yhteydessä myös vuorovaikutustaitojen kehittymiseen. Huomiotta jääminen voi vaikuttaa pitkäaikaisesti lapsen psykologiseen kehitykseen. Alle kouluiässä vertaissuhteiden merkitys vuorovaikutustaitojen kehittymisessä alkaa nousta esille. Leikki on yksi tärkeimmistä vuorovaikutustaitojen harjoittelumahdollisuuksista ja myöhemmin kouluiässä vertaissuhteissa saatu palaute on merkityksellinen lapsen sosiaalisen kehityksen kannalta.
Opettajan mahdollisuudet tukea vuorovaikutuksen kehitystä tukeutuvat hänen ammattitaitoonsa kohdata erilaiset oppijat. Mallioppiminen on yksi merkittävimmistä tavoista, joilla lapset harjoittelevat sosiaalisissa tilanteissa toimimista. Myös opettajan temperamenttitietoisuus on tärkeä tekijä, kun tarkastellaan opettajan mahdollisuuksia tukea kehittymistä. Ammattitaito edellyttää, että opettaja kykenee huomioimaan erilaiset temperamentit suunnitellessaan opetusta.
Vuorovaikutustaidot sekä siihen vaikuttavat temperamenttipiirteet kehittyvät jo sikiöaikana. Vastasyntynyt lapsi kykenee ylläpitämään vuorovaikutustilanteita vanhempiensa kanssa. Kiintymyssuhde on merkityksellinen vuorovaikutustaitojen kehittymisessä. Lapsi, joka saa vastakaikua omiin tunteisiinsa kiintymyssuhteessa, oppii tunteiden säätelyä, joka on yhteydessä myös vuorovaikutustaitojen kehittymiseen. Huomiotta jääminen voi vaikuttaa pitkäaikaisesti lapsen psykologiseen kehitykseen. Alle kouluiässä vertaissuhteiden merkitys vuorovaikutustaitojen kehittymisessä alkaa nousta esille. Leikki on yksi tärkeimmistä vuorovaikutustaitojen harjoittelumahdollisuuksista ja myöhemmin kouluiässä vertaissuhteissa saatu palaute on merkityksellinen lapsen sosiaalisen kehityksen kannalta.
Opettajan mahdollisuudet tukea vuorovaikutuksen kehitystä tukeutuvat hänen ammattitaitoonsa kohdata erilaiset oppijat. Mallioppiminen on yksi merkittävimmistä tavoista, joilla lapset harjoittelevat sosiaalisissa tilanteissa toimimista. Myös opettajan temperamenttitietoisuus on tärkeä tekijä, kun tarkastellaan opettajan mahdollisuuksia tukea kehittymistä. Ammattitaito edellyttää, että opettaja kykenee huomioimaan erilaiset temperamentit suunnitellessaan opetusta.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37254]