Kiillehäiriöiden esiintyvyys ja niihin liittyvät tekijät keskosilla

Abstract

Tämä kirjallisuuskatsaus pyrkii vastaamaan miten keskosuus ja siihen liittyvät hoidot vaikuttavat hampaisiin, ja erityisesti kiilteen kehitykseen. Tavoitteena oli selvittää esiintyykö keskosilla kiillehäiriöitä enemmän ja löytyykö eroja keskosryhmien välillä. Katsauksen tavoitteena oli myös selvittää miten kiillehäiriöt sijoittuvat hampaistossa ja mitkä tekijät vaikuttavat niiden syntyyn. Katsauksen aineisto sisältää 49 tieteellistä julkaisua, jotka hankittiin käyttämällä PubMed- hakua. Kaikki aineiston tutkimuksista löysivät yhteyden joko ennenaikaisen syntymän tai alhaisen syntymäpainon ja kiillehäiriöiden esiintyvyyden välillä. Maitohampaiston kiillehäiriöiden esiintyvyyden todettiin vaihtelevan keskosilla 16–90 prosentin välillä, keskiarvo oli 55 prosenttia. Keskosilla maitohampaiston kiillehäiriöt ovat usein hypoplastisia muutoksia, kun taas puolestaan täysiaikaisilla opasiteettihäiriöitä. Suurin osa keskosten kiillehäiriöistä sijoittuu symmetrisesti ylähampaiston etualueelle, kun taas täysiaikaisilla lapsilla sijoittuminen on symmetrisempää. Keskosuuden vaikutuksesta pysyvään hampaistoon ei löydy vielä tarpeeksi vahvaa näyttöä. Kiillehäiriöiden esiintyvyyden keskosten pysyvässä hampaistossa on raportoitu kuitenkin olevan lähes puolet suurempi verrokkeihin nähden. Kiillehäiriöiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä on ongelmallista erotella toisistaan, koska ne esiintyvät usein päällekkäisesti. Tarkkaa etiologiaa kiillehäiriöiden taustalla ei olla vielä pystytty selvittämään. Paikallisista tekijöistä merkittävin näyttäisi tämänhetkisen näytön perusteella olevan hengitysputken asennuksesta aiheutuva trauma. Symmetrisesti sijoittuvat kiilledefektit ovat taas todennäköisesti seurausta keskosuudesta ja liittyvät riittämättömään mineraalien saantiin. Mineraalivajetta pahentavat myös muut keskosilla yleiset aineenvaihdunnalliset häiriöt. Tutkimusten suora vertailu on ongelmallista, koska diagnoosikriteereissä ja tutkimusmetodeissa on eroavaisuuksia tutkimusten välillä. Tarvitaan lisää tutkimuksia, jossa keskosryhmiä jaettaisiin tarkemmin syntymäpainon ja raskausviikkojen mukaan. Tarvetta on myös pitkittäistutkimuksille, joissa seurataan kiillehäiriöiden esiintymistä samoilla lapsilla sekä maito- että pysyvässä hampaistossa. Merkittävästi alipainoisia lapsia syntyy kokoajan enemmän, joka lisää myös kiillehäiriöiden esiintyvyyttä väestössä. Tavoitteena on, että keskosena syntyneillä lapsilla olisi hyvät edellytykset kivuttomiin ja terveisiin hampaisiin. Tieto riskitekijöistä ja niiden jakautumisesta ryhmien välillä auttaa ennaltaehkäisemään tulevia ongelmia ja edistämään keskoslasten suun terveyttä tehokkaammin.