Ennaltaehkäisevä parodontologinen hoito
Jarva, Camilla (2018-10-19)
C. Jarva
19.10.2018
© 2018 Camilla Jarva. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201810232936
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201810232936
Tiivistelmä
Parodontiitti on maailmanlaajuisesti erittäin yleinen sairaus. Jopa 50% maailman aikuisväestöstä kärsii parodontiitista, ja 11 % taudin vaikea-asteisesta muodosta. Vaikea-asteinen parodontiitti onkin ihmiskunnan kuudenneksi yleisin sairaus.
Parodontiitin ehkäisyssä on paljon parantamisen varaa. Tauti aiheuttaa suurta haittaa yhteiskunnallisesti, oraalisesti ja systeemisesti. Perinteisesti on keskitytty korjaamaan taudin aiheuttamia vaurioita, ja huomio on kiinnittynyt lähinnä suuren hoidontarpeen potilaisiin. EFP:n (European Federation of Periodontology) mukaan olisi aiheellista lisätä painotusta parodontiitin ennaltaehkäisyyn. Ehkäisevän hoidon suunnitelma tulisi räätälöidä yksilöllisesti potilaan tarpeiden mukaan riskianalyysin ja diagnoosin perusteella.
Suuressa mittakaavassa tulisi lisätä ihmisten tietoutta ienverenvuodosta varhaisena merkkinä parodontiitista. Lisäksi pitäisi saada hammaslääkärit mittaamaan ientaskut rutiinisti kaikilta potilailta. Suun terveydenhuollon henkilöstön tulisi aktiivisesti opastaa potilaita suun terveydenhoidossa ja parodontiitin ennaltaehkäisyssä. Toisaalta potilaalla on omahoidon välinein ja -tuottein vain rajalliset keinot hoitaa sairauttaan, ja on tärkeää, että potilaat pääsevät tehokkaaseen ehkäisevään hoitoon.
Tämän syventävän tutkielman tavoitteena on koota uudistuneet ohjeet parodontiitin ennaltaehkäisemiseksi. Ohjeet on eritelty yksilön, suun terveydenhuollon tiimin ja julkisten viranomaisten tasoille. Työn käsittelyssä sivuutetaan peri-implantti mukosiitin ja peri-implantiitin ennaltaehkäisy, sekä tulehduskipulääkkeiden, antibioottien ja matala-annoksisen doksisykliinin käyttö hoitomuotona. Toteutan syventävän tutkielmani kirjallisuuskatsauksena.
Parodontiitin ehkäisyssä on paljon parantamisen varaa. Tauti aiheuttaa suurta haittaa yhteiskunnallisesti, oraalisesti ja systeemisesti. Perinteisesti on keskitytty korjaamaan taudin aiheuttamia vaurioita, ja huomio on kiinnittynyt lähinnä suuren hoidontarpeen potilaisiin. EFP:n (European Federation of Periodontology) mukaan olisi aiheellista lisätä painotusta parodontiitin ennaltaehkäisyyn. Ehkäisevän hoidon suunnitelma tulisi räätälöidä yksilöllisesti potilaan tarpeiden mukaan riskianalyysin ja diagnoosin perusteella.
Suuressa mittakaavassa tulisi lisätä ihmisten tietoutta ienverenvuodosta varhaisena merkkinä parodontiitista. Lisäksi pitäisi saada hammaslääkärit mittaamaan ientaskut rutiinisti kaikilta potilailta. Suun terveydenhuollon henkilöstön tulisi aktiivisesti opastaa potilaita suun terveydenhoidossa ja parodontiitin ennaltaehkäisyssä. Toisaalta potilaalla on omahoidon välinein ja -tuottein vain rajalliset keinot hoitaa sairauttaan, ja on tärkeää, että potilaat pääsevät tehokkaaseen ehkäisevään hoitoon.
Tämän syventävän tutkielman tavoitteena on koota uudistuneet ohjeet parodontiitin ennaltaehkäisemiseksi. Ohjeet on eritelty yksilön, suun terveydenhuollon tiimin ja julkisten viranomaisten tasoille. Työn käsittelyssä sivuutetaan peri-implantti mukosiitin ja peri-implantiitin ennaltaehkäisy, sekä tulehduskipulääkkeiden, antibioottien ja matala-annoksisen doksisykliinin käyttö hoitomuotona. Toteutan syventävän tutkielmani kirjallisuuskatsauksena.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29998]