Kaupunginvarikosta aktiiviseksi asuinalueeksi : elävää ja yhteisöllistä kaupunkitilaa Oulun Hartaanselän rannalle
Schildt, Fanni (2018-11-21)
Schildt, Fanni
F. Schildt
21.11.2018
© 2018 Fanni Schildt. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201811233093
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201811233093
Tiivistelmä
Sain vuoden 2018 alussa Oulun kaupungilta toimeksiannon diplomityötä varten, aiheella: ”Asuntomessut 2025 — Hartaanselän alueen yhdistäminen keskustarakenteeseen”. Asuntomessuja ei ollut tässä vaiheessa vielä myönnetty Ouluun ja kaupungilta toivottiin ideoita Hartaanselän alueen kehittämiseen. Diplomityöni otsikko ”Kaupunginvarikosta aktiiviseksi asuinalueeksi — elävää ja yhteisöllistä kaupunkitilaa Oulun Hartaanselän rannalle” muotoutui suunnittelun lomassa vähitellen. Alueessa kiinnostivat erityisesti vanha Kaupunginvarikko ja Hartaanselän ranta-alueet. Keskeiseksi aiheeksi työssäni muodostui se, millainen on hyvä asuinalue ja miten sellainen suunnitellaan juuri tälle alueelle. Kaupungilta sain ohjeeksi, että Tuiran puoleiselle rannalle tulee kerrostaloasumista ja Hietasaaren puolelle taas pientaloja. Muuten sain melko vapaat kädet. Ohjaajina toimivat Oulun kaupungin puolesta yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki sekä asemakaava-arkkitehti Ritva Kuusisto. Yliopistolla pääohjaajanani toimi Leena Soudunsaari ja toisena ohjaajana Janne Pihlajaniemi.
Työ alkaa johdannolla, jossa esittelen lyhyesti aihetta ja kerron työlleni asettamistani tavoitteista. Johdantoa seuraa luku käsitteistä ja aiheen taustoituksesta, joka toimii työn tutkielmaosuutena. Siinä paneudun muun muassa siihen millainen, on hyvä asuinalue ja mitkä ovat tärkeimpiä käsitteitä diplomityöni aiheeseeni liittyen. Käyn myös läpi, miten kaupunkiasuminen ja kaupungistuminen on Suomessa kehittynyt. Tutkin elementtejä, joita suunnittelussa tulee ottaa huomioon, kun halutaan luoda aktiivista kaupunkitilaa, joka toimii kaikille asukkaille ja on viihtyisä myös esimerkiksi talven pimeinä ja kylminä kuukausina.
Analyysiluku on yhdistelmä tutkielmaa ja suunnitelmaa. Perehdyn muun muassa kaupunkisuunnittelun historiaan Oulun mittakaavassa. Miten Oulun kaupunki on syntynyt ja kehittynyt ja mihin suuntaan vallitsevat kaupunkisuunnittelun trendit ovat sitä tulevaisuudessa viemässä? Käyn läpi myös tarkemmin suunnittelualueeni kehityksen vaiheet. Analysoin suunnittelualuetta suhteessa Ouluun, sekä pienemmässä mittakaavassa osana Tuiraa, Toppilaa ja Hietasaarta. Analysoin alueen palvelurakennetta, joukkoliikennettä ja viheralueita. Käyn myös läpi voimassa olevan yleis- ja asemakaavan ja mitä niissä on alueesta säädetty. Jaan suunnittelualueen pienempiin osiin, mikä helpottaa alueen nykytilan analysointia lähemmin. Analyysilukua seuraa katsaus esimerkkikohteisiin, joita hyödynnän omassa suunnitelmassani. Työn referenssikohteiksi valikoitui pohjoismaisia kohteita, koska niiden vertaaminen Oulun mittakaavaan ja ilmastoon on jossain määrin realistista. Referenssikohteiden avulla pohdin esimerkiksi sitä, miten vanhasta teollisuusmiljööstä luodaan uusi asuinalue ja miten luodaan uutta ja korkeatasoista ympäristöä, kunnioittaen samalla vanhoja rakenteita.
Analysoinnin ja referenssikohteiden perusteella tekemieni johtopäätösten pohjalta tavoitteeksi muodostui suunnitella toimiva kaupunkimainen asuinalue, jossa ei vain asuta, vaan josta löytyy palveluita, urheilumahdollisuuksia, viheralueita, kaupunkiviljelyä ja muita virikkeitä, jotka lisäävät asukkaiden hyvinvointia ja luovat yhteisöllistä kaupunkitilaa. Suunnitelmaluvussa käyn kohta kohdalta läpi Hartaanselän rannoille laatimani suunnitelman, ensin suhteessa ympäröivään rakenteeseen, sitten alueen uuden yleissuunnitelman. Seuraavaksi esittelen suunnittelualueen pienemmissä osissa, joihin jaoin alueen jo analyysivaiheessa. Lopuksi esittelen lähemmin kortteleita ja niiden toimintaa, sekä tarkempia suunnitelmia kaupunkitilojen toiminnasta. I got the assignment for my master’s thesis from the city of Oulu in the beginning of the year 2018. Original title from the city of Oulu was “Housing fair of the year 2025 — Combining the Hartaanselkä region into the central structure”. At this point the housing fair had not yet been given to the city of Oulu and the city was looking for ideas on how to develop the area. The final title of the thesis: “From the city’s depot area to an active neighborhood — lively and communal urban spaces to the shores of Hartaanselkä, Oulu” developed as the work progressed. What interested me the most about the area was the old industrial depot area and the shore areas by the sea. One of the main points of the thesis is how to develop a good neighborhood that fits the location. The thesis was supervised by Matti Matinheikki and Ritva Kuusisto from the Urban and Environmental Services of the city of Oulu and by Leena Soudunsaari and Janne Pihlajaniemi from the University of Oulu.
The thesis begins with an introduction to the subject, in which I briefly explain the subject and talk about the design goals I set for the thesis. After the introduction the next chapter digs into the concept of good neighborhoods. What are main ideas that make a good living environment? I also go through how urban living and urbanization have developed in Finland. I consider also the aspects of how to create an active urban space that works for all residents and is also usable for example in the dark and cold months of winter.
In the analysis chapter I go through the history of urban planning in the region of Oulu. How the city has developed and in which direction the urban planning trends of today are taking it in the future? I will also go into more detail about the stages in the development of my design area. I analyzed the design area with respect to Oulu, and on a smaller scale as part of Tuira, Toppila and Hietasaari. I analyze the service structure of the area, public transport and green areas. I also go through the current general and town plans. I also divided the design area into smaller parts, which makes it easier to the design area’s current state. The analysis is followed by a chapter on reference sites I chose as presidents, mainly from the Nordic countries, so that they would be somewhat realistic in the scale and climate of Oulu. The reference sites show how new residential areas are created in old industrial sites. How to create a new and high-quality environment while still respecting the old?
Based on my analysis and the reference sites, my goal was to design a functional urban residential area with not only housing, but with services, sports facilities, green spaces, urban farming and other stimuli that enhance the well-being of the inhabitants and create a communal urban space. In the plan chapter, I go through the plan for the shores of Hartaanselkä, first in relation to the surrounding structure, then the new master plan of the region. Next, I present the smaller parts of the design area, which I have defined in the analysis chapter. Finally, I show more detailed plans about the residential quarters as well as operation of urban spaces in the area.
Työ alkaa johdannolla, jossa esittelen lyhyesti aihetta ja kerron työlleni asettamistani tavoitteista. Johdantoa seuraa luku käsitteistä ja aiheen taustoituksesta, joka toimii työn tutkielmaosuutena. Siinä paneudun muun muassa siihen millainen, on hyvä asuinalue ja mitkä ovat tärkeimpiä käsitteitä diplomityöni aiheeseeni liittyen. Käyn myös läpi, miten kaupunkiasuminen ja kaupungistuminen on Suomessa kehittynyt. Tutkin elementtejä, joita suunnittelussa tulee ottaa huomioon, kun halutaan luoda aktiivista kaupunkitilaa, joka toimii kaikille asukkaille ja on viihtyisä myös esimerkiksi talven pimeinä ja kylminä kuukausina.
Analyysiluku on yhdistelmä tutkielmaa ja suunnitelmaa. Perehdyn muun muassa kaupunkisuunnittelun historiaan Oulun mittakaavassa. Miten Oulun kaupunki on syntynyt ja kehittynyt ja mihin suuntaan vallitsevat kaupunkisuunnittelun trendit ovat sitä tulevaisuudessa viemässä? Käyn läpi myös tarkemmin suunnittelualueeni kehityksen vaiheet. Analysoin suunnittelualuetta suhteessa Ouluun, sekä pienemmässä mittakaavassa osana Tuiraa, Toppilaa ja Hietasaarta. Analysoin alueen palvelurakennetta, joukkoliikennettä ja viheralueita. Käyn myös läpi voimassa olevan yleis- ja asemakaavan ja mitä niissä on alueesta säädetty. Jaan suunnittelualueen pienempiin osiin, mikä helpottaa alueen nykytilan analysointia lähemmin. Analyysilukua seuraa katsaus esimerkkikohteisiin, joita hyödynnän omassa suunnitelmassani. Työn referenssikohteiksi valikoitui pohjoismaisia kohteita, koska niiden vertaaminen Oulun mittakaavaan ja ilmastoon on jossain määrin realistista. Referenssikohteiden avulla pohdin esimerkiksi sitä, miten vanhasta teollisuusmiljööstä luodaan uusi asuinalue ja miten luodaan uutta ja korkeatasoista ympäristöä, kunnioittaen samalla vanhoja rakenteita.
Analysoinnin ja referenssikohteiden perusteella tekemieni johtopäätösten pohjalta tavoitteeksi muodostui suunnitella toimiva kaupunkimainen asuinalue, jossa ei vain asuta, vaan josta löytyy palveluita, urheilumahdollisuuksia, viheralueita, kaupunkiviljelyä ja muita virikkeitä, jotka lisäävät asukkaiden hyvinvointia ja luovat yhteisöllistä kaupunkitilaa. Suunnitelmaluvussa käyn kohta kohdalta läpi Hartaanselän rannoille laatimani suunnitelman, ensin suhteessa ympäröivään rakenteeseen, sitten alueen uuden yleissuunnitelman. Seuraavaksi esittelen suunnittelualueen pienemmissä osissa, joihin jaoin alueen jo analyysivaiheessa. Lopuksi esittelen lähemmin kortteleita ja niiden toimintaa, sekä tarkempia suunnitelmia kaupunkitilojen toiminnasta.
The thesis begins with an introduction to the subject, in which I briefly explain the subject and talk about the design goals I set for the thesis. After the introduction the next chapter digs into the concept of good neighborhoods. What are main ideas that make a good living environment? I also go through how urban living and urbanization have developed in Finland. I consider also the aspects of how to create an active urban space that works for all residents and is also usable for example in the dark and cold months of winter.
In the analysis chapter I go through the history of urban planning in the region of Oulu. How the city has developed and in which direction the urban planning trends of today are taking it in the future? I will also go into more detail about the stages in the development of my design area. I analyzed the design area with respect to Oulu, and on a smaller scale as part of Tuira, Toppila and Hietasaari. I analyze the service structure of the area, public transport and green areas. I also go through the current general and town plans. I also divided the design area into smaller parts, which makes it easier to the design area’s current state. The analysis is followed by a chapter on reference sites I chose as presidents, mainly from the Nordic countries, so that they would be somewhat realistic in the scale and climate of Oulu. The reference sites show how new residential areas are created in old industrial sites. How to create a new and high-quality environment while still respecting the old?
Based on my analysis and the reference sites, my goal was to design a functional urban residential area with not only housing, but with services, sports facilities, green spaces, urban farming and other stimuli that enhance the well-being of the inhabitants and create a communal urban space. In the plan chapter, I go through the plan for the shores of Hartaanselkä, first in relation to the surrounding structure, then the new master plan of the region. Next, I present the smaller parts of the design area, which I have defined in the analysis chapter. Finally, I show more detailed plans about the residential quarters as well as operation of urban spaces in the area.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29695]