Peruskoulun 9.-luokkalaisten käsityksiä eläinten uhanalaisuudesta

Abstract

Ihmisten vaikutuksen takia planeettamme biodiversiteetti on heikentymässä. Lajien sukupuuttonopeus on moninkertaistunut ajoista ennen ihmistä ja tämän seurauksena lajeja kuolee sukupuuttoon enemmän, kuin uusia ehtii syntyä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin minkälaisia käsityksiä peruskoulun 9.-luokkalaisilla on eläinten uhanalaisuudesta. Peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset ovat perusopetuksen lopussa ja niillä, jotka eivät jatka lukioon tai toisen asteen ympäristöaloille ympäristöasioiden opetus loppuu tässä vaiheessa. Onko tämän ikäisille nuorille vielä kehittynyt tarpeelliset tiedot siitä, miten biodiversiteetin köyhtyminen tulee vaikuttamaan maapallomme lajistoon tulevaisuudessa ja mitä he voivat mahdollisesti asian eteen tehdä?

Tutkimukseni pohjana toimi kolme kysymystä: Miten nuoret ymmärtävät uhanalaisuuden käsitteen ja minkälaisten tekijöiden nähdään vaikuttavan uhanalaisuuteen? Mitä uhanalaisia lajeja tunnistetaan ja mitkä mahdolliset taustatekijät vaikuttavat oppilaan lajien tietämykseen? Miksi nuorten mielestä uhanalaisia eläimiä pitää suojella? Näihin pyrittiin saamaan vastaukset kyselylomakkeen avulla.

Tutkimukseen osallistui yhteensä 80 oppilasta yhdestä yläkoulusta Helsingistä ja heidän vastauksiaan analysoitiin laadullisesti ja määrällisesti. Tuloksissa selvisi, että oppilailla on ymmärrystä siitä mitä uhanalaisuus tarkoittaa. Uhanalaisuuteen vaikuttavista tekijöistä oppilaiden tietämys on kuitenkin hyvin vaihtelevaa, sillä osa vastanneista pystyi kuvaamaan uhanalaisuuteen vaikuttavia tekijöitä tarkasti ja osa vastasi pelkällä yhdellä sanalla. Oppilaat tunnistivat annetuista lajeista enemmän ulkomaalaisia kuin kotimaisia lajeja. Oppilaiden vastausten taustalla vaikuttaneisiin tekijöihin ei löytynyt kunnollista tilastollista näyttöä, mutta viittauksia joidenkin tekijöiden vaikutuksiin löytyi. Oppilaiden asenteet uhanalaisuutta kohtaan olivat hyvin ekologistiset. Uhanalaisten lajien suojelua perusteltiin muun muassa luonnon monimuotoisuudella, sukupuuton ehkäisyllä ja ihmisen moraalisilla velvollisuuksilla. Kuitenkin n. 15 % vastanneista ei ollut nimennyt mitään syytä, miksi lajeja tulisi suojella.

Saamieni tulosten perusteella voi sanoa, että vastanneilla nuorilla hyvä perus tietämys koskien uhanalaisuutta ja sen vaikutuksia planeettaamme. Heidän vastauksistaan nousee esiin jopa syvällistä ymmärrystä asiaa kohtaan. Kuitenkin vain osa pystyi perustelemaan kantansa joko ekologisin tai eettisin perustein. Opetuksessa pitäisikin jatkossa kiinnittää huomiota oppilaiden tietoisuuden ja oman ajattelun lisäämiseen, jotta nuorilla olisi tulevaisuudessa ymmärrys siitä tilasta, jossa heidän asuttamansa maailma on.