Kulttuuristen ekosysteemipalveluiden ja ympäristötekijöiden välinen yhteys Keski-Lapissa

Abstract

Kulttuuriset ekosysteemipalvelut ovat luonnosta saatavia aineettomia hyötyjä, joilla on vaikutusta ihmisten hyvinvointiin. Tässä tutkielmassa selvitetään kulttuuristen ekosysteemipalveluiden esiintymistä sekä niiden ja erilaisten ympäristötekijöiden välistä suhdetta Keski-Lapissa Kolarin, Kittilän, Sodankylän, Muonion, Pelkosenniemen ja Savukosken kuntien alueilla. Kulttuuristen ekosysteemipalveluiden aineisto on kerätty osallistavaan paikkatietomenetelmään (Public Participation Geographical Information System, PPGIS) perustuvan kyselyn avulla ja se on saatu käyttöön Luonnonvarakeskukselta. Ympäristötekijöiden aineisto on koottu eri lähteistä ja muuttujat on jaettu kolmeen ryhmään: ekologiaan, maisemarakenteeseen ja saavutettavuuteen liittyviin muuttujiin. Kulttuuristen ekosysteemipalveluiden esiintymistä ja keskittymistä tarkastellaan pääkomponenttianalyysin, pistekarttojen ja Kernelin tiheysanalyysin avulla. Yleistettyjen additiivisten mallien (GAM) avulla selvitetään kulttuurisia ekosysteemipalveluarvoja parhaiten selittäviä ympäristötekijöitä.

Kulttuuristen ekosysteemipalveluiden esiintymisessä oli havaittavissa keskittymistä ja etenkin Ylläksen alue korostui tärkeänä keskittymänä. GAM-mallien perusteella kulttuurisia ekosysteemiarvoja selittivät parhaiten maisemarakenteeseen liittyvät muuttujat. Saavutettavuus- ja ekologisia muuttujia valikoitui malleihin yhtä monta. GAM-mallien selitysasteet jäivät kuitenkin alhaisiksi, joten tuloksiin on hyvä suhtautua varauksella. Kulttuuristen ekosysteemiarvojen mallintaminen on haastavaa, sillä ne perustuvat subjektiivisiin mielipiteisiin. Mallien huonosta selityskyvystä huolimatta ympäristömuuttujien valikoituminen malleihin vastasi aikaisempaa tutkimusta.

Kulttuuristen ekosysteemipalveluiden keskittymiseen ja niihin vaikuttaviin ympäristötekijöihin on tärkeä kiinnittää huomiota, jotta niitä voitaisiin hallita ja suojella ympäristömuutoksilta. Ne tulisi huomioida esimerkiksi maankäytön suunnittelussa ja päätöksenteossa, jolloin myös eri elinkeinojen sekä kulttuuristen ekosysteemipalveluiden välisiä konflikteja voitaisiin ennakoida ja ehkäistä. Lisäksi kulttuuristen ekosysteemipalveluiden tutkiminen on tärkeää ihmisten hyvinvoinnin edistämisen kannalta, sillä ne vaikuttavat sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen.