”Nehän lähtee niinkun säteilevinä siitä kotiin” : turvallinen yhteinen oma paikka koulussa

Abstract

Viimeaikaisessa kasvatusalan keskustelussa korostuu huoli suomalaisnuorten heikentyneestä kouluviihtyvyydestä, nuorten osallisuuden toteutumattomuudesta ja nuorten kouluyhteisöönsä kokemasta kuulumattomuuden tunteesta. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita, miten koulu olisi nuorille turvallinen ympäristö. Tutkimuskohteena toimi kerho, jota oli järjestetty yhdellä paikkakunnan koululla nuorten koulunkäynnin ja sosiaalisten taitojen tukemiseksi. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, toimiko kerho nuorille turvallisena yhteisenä omana paikkana ja mikäli näin oli, mitkä tekijät turvallista yhteistä omaa paikkaa määrittivät.

Tutkimuksen menetelmänä toimi grounded theory. Aineisto kerättiin havainnoinnilla ja kerhoon osallistuneiden nuorten ja aikuisten haastatteluilla. Aineisto analysoitiin ja siitä tuotettiin aineistoperustainen teoria. Analyysin perusteella kerho toimi nuorille turvallisena yhteisenä omana paikkana ja tätä paikkaa määrittivät soljuva osallisuus, moninainen kuunteleminen, välittävä yhteenkuuluvuus sekä kehkeytyvä turvallisuus. Turvallinen yhteinen oma paikka rakentui, kun näitä kaikkia toteutettiin yhtäaikaisesti. Soljuva osallisuus oli vapautta tuoda ääni kuuluviin ja mahdollisuutta vaikuttaa toimintaan. Moninainen kuunteleminen oli itsensä ja toisten kuuntelemista ja luonteeltaan monimuotoista. Välittävä yhteenkuuluvuus syntyi ryhmään kuulumisesta. Se ei poistanut ristiriitoja, mutta niitä voitiin sanoittaa. Kehkeytyvä turvallisuus muodostui hyväksynnästä, luottamuksesta ja toisten kokemisesta turvallisina.

Pääkategorioita tarkasteltiin suhteessa aiempiin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen. Tutkimus nosti esiin uusia näkökulmia. Nuorten arkipäivän osallisuus oli tärkeää, kun taas kirjallisuudessa osallisuus tulee esiin muodollisena koulun asioihin vaikuttamisena. Kuunteleminen näyttäytyi vastavuoroisempana ja monimuotoisempana. Vertaisten ja omien tunteiden kuunteleminen koulussa oli tärkeää. Yhteenkuuluvuuteen kuului myös ristiriitoja, eivätkä ne rikkoneet sitä. Merkittäviksi nousivat tavat, joilla niitä käsiteltiin. Turvallisuus ja sitä heikentäneet tilanteet syntyivät vuorovaikutuksessa. Kirjallisuudessa turvallisuutta kuvataan usein sääntöjen kautta. Tutkimuksessa keskeisiksi tekijöiksi nousivat vapaus ja nuoria vastaan tuleminen.

Recent educational discussion is emphasized by a concern regarding to Finnish youth’s weakened school satisfaction, issues related to youth’s participation and their feeling of not belonging to the school community. The interest of this study was to examine how school could be a safe environment for the youth. Research subject was a club that was arranged to support youth’s schooling and social skills at one school in the region. The aim was to study whether the club functioned as a safe place, shared and everyone’s own, for the youth and if it did, which were the factors determining the place.

The study was conducted by grounded theory. Data was collected by observation and interviews of the youth participants and the adults of the club. Data was analyzed to generate a substantive theory. Based on the analysis the club was a safe place, shared and everyone’s own, for the youth and this place was determined by flowing participation, multiple listening, caring togetherness and emerging safety. This place was created when these factors were implemented simultaneously. Flowing participation referred to freedom to have a voice and opportunity to influence decisions. Multiple listening referred to listening to oneself and listening to others. It occurred in polymorphic ways. Caring togetherness developed by the feeling of belonging to the group. It did not prevent conflicts but they were able to be discussed. Emerging safety formed by acceptance, trust and others feeling safe.

Core categories were examined in the context of other studies and literature. The study raised new viewpoints. The everyday participation of the youth was important, while in the literature participation is defined as an activity influencing formal issues at school. Listening was more reciprocal and polymorphic. Listening to the peers and to the feelings of oneself at school was important. Togetherness included conflicts but they did not break it. The ways conflicts were handled were fundamental. Safety and situations decreasing it were born in interaction. In literature safety is often described by rules. In this study freedom and meeting the youth at half-way were relevant.