Joukkoliikenteen keskuspysäkkien sijaintien paikkatietoperusteinen optimointi Kainuun taajamissa
Miesmaa, Johannes (2018-10-17)
J. Miesmaa
17.10.2018
© 2018 Johannes Miesmaa. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201810242944
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201810242944
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää saavutettavuudeltaan paras sijainti keskuspysäkille yhdessätoista kainuulaisessa taajamassa. Kussakin taajamassa keskuspysäkin optimaalinen sijainti määritettiin paikkatietoperusteisella saavutettavuusanalyysillä. Saavutettavuusanalyysin tuloksia verrattiin keskuspysäkkien nykyisiin sijainteihin. Näin muodostettiin näkemys saavutettavuuden kannalta parhaasta sijainnista. Lisäksi Sotkamon taajaman kohdalla tutkittiin mahdollisuutta muodostaa usean keskuspysäkin malli ja suoritettiin optimointi koko taajama-alueen pysäkkiverkolle.
Tutkimuksessa saavutettavuutta tarkasteltiin taajamassa ja sen lähellä asuvien ihmisten näkökulmasta. Liikkumismuotoina saavutettavuusanalyyseissä olivat kävely ja pyöräily. Saavutettavuusanalyyseissä aineistona käytettiin kansallista Digiroad-tietojärjestelmää (tieverkko ja pysäkit), YKR-ruutuaineistoa 250 m x 250 m ruutukoossa (väestö) sekä YKR-taajamarajausaineistoa.
Tutkimuksen saavutettavuusanalyysit suoritettiin ArcMap-ohjelmiston Network Analyst -lisäosaan sisältyvällä Location-Allocation-työkalulla. Lisäksi saavutettavuuden tarkastelussa hyödynnettiin saman lisäosan Service Area -työkalua. Location-Allocation-työkalua käytettiin valitsemaan optimaalinen keskuspysäkin sijainti annetuista ehdokaspisteistä. Pääsääntöisesti ehdokaspisteinä toimivat taajamien nykyiset linja-autopysäkit. Pysäkkien puutteen takia Suomussalmen kirkonkylässä ehdokaspisteet luotiin keinotekoisesti. Analyysissä parhaaksi sijainniksi valikoitui ehdokaspisteistä se, joka oli tieverkkoa pitkin parhaiten saavutettavissa väestöpisteistä. Optimointi suoritettiin kaksi kertaa, tarkastellen ensin saavutettavuutta kävellen ja sitten polkupyörällä. Sotkamon taajamassa tutkittiin useamman keskuspysäkin mallia valitsemalla ehdokaspisteistä ensin kaksi ja sitten kolme keskuspysäkkiä. Lisäksi optimoitiin Sotkamon taajaman koko pysäkkiverkko valitsemalla nykyisistä pysäkeistä ja keinotekoisesti luoduista ehdokaspisteistä parhaan kattavuuden tarjoava yhdistelmä.
Suuressa osassa taajamista nykyisen keskuspysäkin todettiin olevan varsin hyvin sijoittunut. Myös optimointivaraa kuitenkin löydettiin. Keskuspysäkin sijainnilla havaittiin olevan suurempi merkitys kävelyn kuin pyöräilyn näkökulmasta. Sotkamon taajamassa päädyttiin suosittelemaan kahden keskuspysäkin mallia. Sotkamon taajaman koko pysäkkiverkkoa tarkasteltaessa huomattiin, ettei pysäkkien sijaintien optimoinnilla päästäisi juurikaan nykyistä parempaan pysäkkiverkon kattavuuteen. Toisaalta, mikäli pysäkit sijoitettaisiin optimaalisesti, nykyisen kaltainen kattavuus voitaisiin taata myös pienemmällä määrällä pysäkkejä.
Tutkimuksessa saavutettavuutta tarkasteltiin taajamassa ja sen lähellä asuvien ihmisten näkökulmasta. Liikkumismuotoina saavutettavuusanalyyseissä olivat kävely ja pyöräily. Saavutettavuusanalyyseissä aineistona käytettiin kansallista Digiroad-tietojärjestelmää (tieverkko ja pysäkit), YKR-ruutuaineistoa 250 m x 250 m ruutukoossa (väestö) sekä YKR-taajamarajausaineistoa.
Tutkimuksen saavutettavuusanalyysit suoritettiin ArcMap-ohjelmiston Network Analyst -lisäosaan sisältyvällä Location-Allocation-työkalulla. Lisäksi saavutettavuuden tarkastelussa hyödynnettiin saman lisäosan Service Area -työkalua. Location-Allocation-työkalua käytettiin valitsemaan optimaalinen keskuspysäkin sijainti annetuista ehdokaspisteistä. Pääsääntöisesti ehdokaspisteinä toimivat taajamien nykyiset linja-autopysäkit. Pysäkkien puutteen takia Suomussalmen kirkonkylässä ehdokaspisteet luotiin keinotekoisesti. Analyysissä parhaaksi sijainniksi valikoitui ehdokaspisteistä se, joka oli tieverkkoa pitkin parhaiten saavutettavissa väestöpisteistä. Optimointi suoritettiin kaksi kertaa, tarkastellen ensin saavutettavuutta kävellen ja sitten polkupyörällä. Sotkamon taajamassa tutkittiin useamman keskuspysäkin mallia valitsemalla ehdokaspisteistä ensin kaksi ja sitten kolme keskuspysäkkiä. Lisäksi optimoitiin Sotkamon taajaman koko pysäkkiverkko valitsemalla nykyisistä pysäkeistä ja keinotekoisesti luoduista ehdokaspisteistä parhaan kattavuuden tarjoava yhdistelmä.
Suuressa osassa taajamista nykyisen keskuspysäkin todettiin olevan varsin hyvin sijoittunut. Myös optimointivaraa kuitenkin löydettiin. Keskuspysäkin sijainnilla havaittiin olevan suurempi merkitys kävelyn kuin pyöräilyn näkökulmasta. Sotkamon taajamassa päädyttiin suosittelemaan kahden keskuspysäkin mallia. Sotkamon taajaman koko pysäkkiverkkoa tarkasteltaessa huomattiin, ettei pysäkkien sijaintien optimoinnilla päästäisi juurikaan nykyistä parempaan pysäkkiverkon kattavuuteen. Toisaalta, mikäli pysäkit sijoitettaisiin optimaalisesti, nykyisen kaltainen kattavuus voitaisiin taata myös pienemmällä määrällä pysäkkejä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [36616]