Koulutason periytyminen ja koulutuksellinen tasa-arvo Suomessa

Abstract

Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia syitä liittyy koulutustason periytyvyyteen Suomessa ja miten koulutustason periytyvyys näyttäytyy koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Lisäksi työssä tulee ilmi, miten koulutus ohjailee ihmisen elämänkulkua nykyisen kaltaisessa suomalaisessa tietoyhteiskunnassa.

Tutkielma perustelee itseään muun muassa aihepiirin ajankohtaisuudella; tuoreissa tutkimuksissa on havaittu, koulutustason periytyvän nykyään jopa vahvemmin sukupolvien sisällä kuin muutamia vuosikymmeniä sitten. On myös havaittu, että tietyt yliopistoalat elitistyvät. Tutkielma pyrkii tuomaan päivänvaloon ne tekijät jotka vaikuttavat lisääntyneen koulutuksen periytymisen taustalla, sekä vastaamaan osaltaan siihen, millaisia ongelmia koulutuksen periytyminen tuottaa koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiselle.

Työssä käytetty tutkimusmenetelmä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus, pyrkien esittämään tutkittavan ilmiön laaja-alaisesti. Lähteinä käytettiin koti- ja ulkomaisia tutkimuksia aiheeseen liittyen. Tutkielman luotettavuutta on pyritty ylläpitämään valitsemalla lähdekirjallisuudeksi uudehkoja tutkimuksia ja artikkeleita kansainvälisesti tunnetuista julkaisuista. Lähdekirjallisuuden valinnassa on myös kiinnitetty huomiota tutkijoiden meritoituneisuuteen.

Tutkielmassa selvisi, että koulutustaso periytyy Suomessa erityisesti sosialisaatioprosesseissa tapahtuvien normien, arvojen, tietojen, taitojen ja käyttäytymismallien siirtymisen myötä. Näin ollen vanhempien sosioekonomisella taustalla on merkitystä sille, millaisia tietoja ja taitoja he välittävät eteenpäin lapsilleen tai huollettavilleen. Vaikka Suomessa on maksuton koulutusjärjestelmä, vaikuttaa koulutuksen periytymiseen kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman lisäksi myös taloudellinen pääoma. Koulujen kiihtyvällä eriytymiskehityksellä voidaan nähdä olevan myös merkittävä rooli koulutuksen periytymisessä ja koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisessa.

Tasa-arvonäkökulmasta koulutuksen periytyminen on ongelmallista erityisesti, koska koulutus määrittää yhteiskunnassamme voimakkaasti ihmisen muita elämänkulun mahdollisuuksia, kuten työllistymistä. Tutkielma ei kuitenkaan vastaa siihen, tuottaako epätasa-arvoinen koulutusjärjestelmä koulutuksen periytyvyyttä, vai koulutuksen periytyvyys koulutuksellista epätasa-arvoisuutta.

Jatkotutkimukset koulutustason periytyvyydestä ja koulutuksellisesta tasa-arvosta ovat tarpeen, sillä mikäli kehitys jatkaa nykyisellä linjallaan, periytyvyys ja epätasa-arvo lisääntyvät.