Konsonanttivartalosta vokaalivartaloon verbien purra, surra, tulla ja mennä nut- ja tu-partisiipeissa
Sirviö, Maria (2018-02-02)
Sirviö, Maria
M. Sirviö
02.02.2018
© 2018 Maria Sirviö. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201802081186
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201802081186
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielmani aihe on vokaalivartaloiden yleistyminen verbien tulla, mennä, purra ja surra NUT- ja TU-partisiipeissa. Yleiskielisesti NUT-partisiippi esiintyy esimerkiksi surra-verbissä muodossa surrut, mutta vokaalivartaloistumisen johdosta on yleistymässä muoto surenut. Tarkastelen lause- ja lausekeyhteyksiä, joissa vokaalivartaloisia muotoja esiintyy sekä sitä, onko vokaalivartaloistuminen yleisempää harvinaisemmissa kuin yleisemmissä perussanoissa. Valitsin verbit purra ja surra, koska ne ovat harvinaisempia perussanoja sekä verbit tulla ja mennä, koska ne ovat yleisempiä perussanoja. Aineistoni on kerätty Korpin Suomi24- ja Ylilauta-keskustelupalstoilta. Yhteensä aineistossa on 194 vokaalivartaloista esiintymää. Tutkielmani havaintona on, että vokaalivartaloiset muodot ovat yleisempiä harvinaisemmissa perussanoissa. Tämän lisäksi tutkielmassani selvisi, että vokaalivartaloiset NUT- ja TU-partisiipit esiintyvät liittomuotoina, verbiliittoina, adjektiivimaisina, referatiivirakenteessa, temporaalirakenteessa tai substantiivilausekkeen tehtävissä (esimerkiksi objektina).
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29998]