Musiikinopettajien kertomuksia perusopetuslain muutoksesta ja erityisten oppilaiden kohtaamisesta musiikintunneilla
Korhonen, Elina (2018-05-31)
Korhonen, Elina
E. Korhonen
31.05.2018
© 2018 Elina Korhonen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805312045
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805312045
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee sitä, kuinka perusopetuslain muutos (642/2010) sekä kasvanut erityisopetuksen määrä ovat vaikuttaneet musiikinopettajien työhön. Tutkimuksen kohteena ovat kokeneet musiikinopettajat, joilla on työkokemusta vähintään kymmenen vuoden ajalta. Erityisopetuksen historiassa erilaisuuteen suhtautuminen on ollut syrjivää ja eristävää. Suhtautuminen on etenkin viimeisen 20 vuoden aikana muuttunut hyväksyvämmäksi, eivätkä esimerkiksi erilaiset oppimisen haasteet tai vammat ole enää yksilön mahdollisuuksia rajoittavia tekijöitä. Perusopetuslain muutoksen myötä oppilaan saama tuki muuttui kolmiportaiseksi ja oppilas saa kaiken tarvitsemansa tuen lähikoulussaan. Lähikoulussa opiskeleminen on osallisuuden eli inkluusion periaatteen kulmakivi. Muutosten myötä erityisiä oppilaita on aiempaa enemmän tavallisissa opetusryhmissä myös musiikintunneilla. Inkluusion periaatteen myötä koulujen musiikinopetukseen on noussut aiemmin vain erityisryhmien erillisessä opetuksessa käytetty termi erityismusiikkikasvatus, jonka sisältöalueina ovat musiikin erityispedagogiset toimintatavat ja menetelmät.
Tutkimusote on tässä tutkielmassa kerronnallinen. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Mitä musiikinopettajat kertovat lakimuutoksesta ja musiikinopetuksen muuttumisesta? ja 2. Mitä musiikinopettajat kertovat oppimisen haasteista, niiden huomioinnista ja oppilaan tukemisesta musiikintunneilla? Aineistontuottamisen tapana käytettiin avointa kerronnallista haastattelua, ja tutkimukseeni osallistui viisi (5) kokenutta musiikinopettajaa eri puolilta Suomea. Aineiston analyysimenetelmänä toimi kertomusten temaattinen analyysi.
Musiikinopettajat kertoivat opetuksen muuttuneen monilla tavoilla. Opetus on aiempaa toiminnallisempaa, ja erityisiä oppilaita on integroitu tavallisiin opetusryhmiin, joten erilaisia haasteita ilmenee musiikintunneilla enemmän. Niiden huomioinnissa ja tuen tarjoamisessa tärkeimmäksi nousevat resurssitekijät, kuten avustajan saatavuus sekä opetusryhmän koko. Opetuksen suunnittelun ja toteutuksen kannalta oleellista on yhteistyö erityisopettajan sekä muiden opettajien kanssa. Opetuksessa tärkeimmäksi seikaksi nousee eriyttäminen oppimistehtävissä. Myös teknologian käyttö koetaan mielekkääksi erityisten oppilaiden kanssa työskennellessä. Arviointi koetaan joissain tapauksissa hankalaksi ja musiikinopettajat kaipaavat siihen konkreettisia neuvoja. Jatkotutkimusaiheena mielenkiintoista olisi selvittää esimerkiksi tuen piirissä olevien oppilaiden näkökulmaa siitä, kuinka tuki toimii musiikinopetuksessa ja mahdollisesti sitä, kuinka musiikinopettajien koulutus vastaa tällä hetkellä työelämän haasteisiin.
Tutkimusote on tässä tutkielmassa kerronnallinen. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Mitä musiikinopettajat kertovat lakimuutoksesta ja musiikinopetuksen muuttumisesta? ja 2. Mitä musiikinopettajat kertovat oppimisen haasteista, niiden huomioinnista ja oppilaan tukemisesta musiikintunneilla? Aineistontuottamisen tapana käytettiin avointa kerronnallista haastattelua, ja tutkimukseeni osallistui viisi (5) kokenutta musiikinopettajaa eri puolilta Suomea. Aineiston analyysimenetelmänä toimi kertomusten temaattinen analyysi.
Musiikinopettajat kertoivat opetuksen muuttuneen monilla tavoilla. Opetus on aiempaa toiminnallisempaa, ja erityisiä oppilaita on integroitu tavallisiin opetusryhmiin, joten erilaisia haasteita ilmenee musiikintunneilla enemmän. Niiden huomioinnissa ja tuen tarjoamisessa tärkeimmäksi nousevat resurssitekijät, kuten avustajan saatavuus sekä opetusryhmän koko. Opetuksen suunnittelun ja toteutuksen kannalta oleellista on yhteistyö erityisopettajan sekä muiden opettajien kanssa. Opetuksessa tärkeimmäksi seikaksi nousee eriyttäminen oppimistehtävissä. Myös teknologian käyttö koetaan mielekkääksi erityisten oppilaiden kanssa työskennellessä. Arviointi koetaan joissain tapauksissa hankalaksi ja musiikinopettajat kaipaavat siihen konkreettisia neuvoja. Jatkotutkimusaiheena mielenkiintoista olisi selvittää esimerkiksi tuen piirissä olevien oppilaiden näkökulmaa siitä, kuinka tuki toimii musiikinopetuksessa ja mahdollisesti sitä, kuinka musiikinopettajien koulutus vastaa tällä hetkellä työelämän haasteisiin.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29998]