Ensimmäisen luokan oppilaiden käsitykset leikistä heidän kertomissaan saduissa
Hiltunen, Salla (2018-05-09)
Hiltunen, Salla
S. Hiltunen
09.05.2018
© 2018 Salla Hiltunen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805101721
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805101721
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä ensimmäisen luokan oppilailla oli leikistä. Tutkimukselle asetettiin kolme tutkimuskysymystä. Tutkielmassa tutkittiin, millaisia käsityksiä ensimmäisen luokan oppilailla oli sosiaalisen vuorovaikutuksen ja leikin yhteydestä sekä vapaaehtoisuuden ja mielikuvituksen yhteydestä leikkiin. Lisäksi tutkittiin, millaisia käsityksiä lapsilla oli emotionaalisuuden ja leikin yhteydestä.
Pro gradu -tutkielma laadullisena tutkimuksena sijoittui osaksi lapsuudentutkimusta ja siinä tuli esille lapsinäkökulma. Lapset nähtiin tutkimuksessa aktiivisina oman elämänsä toimijoina ja rakentajina, jolloin korostettiin sitä, että lasten elämästä ja käsityksistä on tärkeä saada tietoa heiltä itseltään. Leikki on yleismaailmallinen ilmiö ja läsnä lasten joka päiväisessä elämässään, joten oli tärkeää antaa lasten kertoa omista leikkiin liittyvistä käsityksistään. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sadutusta. Aineistonkeruu toteutettiin helmikuussa 2018 saduttamalla 14 ensimmäisen luokan oppilasta heidän koulupäiviensä aikana. Lapset saivat halutessaan myös piirtää omaan satuun liittyvän kuvan. Kuvia ei analysoitu tutkimuksessa, vaan niitä käytettiin tutkielman kuvituksessa.
Kerronnallista aineistoa lähestyttiin fenomenografisella tutkimusotteella ja analysointimenetelmällä. Aineistolähtöinen sisällönanalyysi kohdistui niihin merkityksiin, joita lapset antoivat tutkittavasta ilmiöstä, leikistä. Lasten antamista merkityssisällöistä muodostettiin alatason kategorioita, joita yhdisteltiin kuvauskategorioiksi. Kuvauskategorioiksi muodostuivat sosiaalinen vuorovaikutus leikissä, vapaaehtoisuus ja mielikuvitus leikissä sekä leikki ja emotionaalisuus.
Tutkimustulosten perusteella sosiaalinen vuorovaikutus oli tärkeää leikissä. Saduissa ilmeni käsityksiä sekä yhdessä että erikseen leikkimisestä. Leikkikaverit olivat lapsille tärkeitä. Lapset yhdistivät leikkiin vapaaehtoisuuden ja mielikuvituksen. Lasten käsitysten mukaan vapaaehtoisuus ja mielikuvitus leikissä näyttäytyivät erilaisissa leikeissä, leikkivälineiden käytössä ja käyttämättömyydessä, erilaisissa leikkipaikoissa sekä leikin rakentumisessa. Lapset yhdistivät leikkiin tunteita. Lasten käsitysten mukaan leikissä voi sekä kokea että käsitellä erilaisia tunteita.
Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että lapsilla on useita erilaisia käsityksiä leikistä. Leikki on lapsille tärkeä osa elämää. Lapsilla on erilaisia käsityksiä sosiaalisen vuorovaikutuksen, vapaaehtoisuuden, mielikuvituksen ja erilaisten tunteiden yhteydestä leikin ilmiöön. Sadutusaineiston perusteella ei voida kuitenkaan tehdä kovin pitkälle meneviä tai yleistettäviä tulkintoja, vaan tämän tutkielman tulokset tarjoavat pikemminkin ikkunan sadun kertoneiden lasten maailmaan ja heidän tietoonsa.
Pro gradu -tutkielma laadullisena tutkimuksena sijoittui osaksi lapsuudentutkimusta ja siinä tuli esille lapsinäkökulma. Lapset nähtiin tutkimuksessa aktiivisina oman elämänsä toimijoina ja rakentajina, jolloin korostettiin sitä, että lasten elämästä ja käsityksistä on tärkeä saada tietoa heiltä itseltään. Leikki on yleismaailmallinen ilmiö ja läsnä lasten joka päiväisessä elämässään, joten oli tärkeää antaa lasten kertoa omista leikkiin liittyvistä käsityksistään. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sadutusta. Aineistonkeruu toteutettiin helmikuussa 2018 saduttamalla 14 ensimmäisen luokan oppilasta heidän koulupäiviensä aikana. Lapset saivat halutessaan myös piirtää omaan satuun liittyvän kuvan. Kuvia ei analysoitu tutkimuksessa, vaan niitä käytettiin tutkielman kuvituksessa.
Kerronnallista aineistoa lähestyttiin fenomenografisella tutkimusotteella ja analysointimenetelmällä. Aineistolähtöinen sisällönanalyysi kohdistui niihin merkityksiin, joita lapset antoivat tutkittavasta ilmiöstä, leikistä. Lasten antamista merkityssisällöistä muodostettiin alatason kategorioita, joita yhdisteltiin kuvauskategorioiksi. Kuvauskategorioiksi muodostuivat sosiaalinen vuorovaikutus leikissä, vapaaehtoisuus ja mielikuvitus leikissä sekä leikki ja emotionaalisuus.
Tutkimustulosten perusteella sosiaalinen vuorovaikutus oli tärkeää leikissä. Saduissa ilmeni käsityksiä sekä yhdessä että erikseen leikkimisestä. Leikkikaverit olivat lapsille tärkeitä. Lapset yhdistivät leikkiin vapaaehtoisuuden ja mielikuvituksen. Lasten käsitysten mukaan vapaaehtoisuus ja mielikuvitus leikissä näyttäytyivät erilaisissa leikeissä, leikkivälineiden käytössä ja käyttämättömyydessä, erilaisissa leikkipaikoissa sekä leikin rakentumisessa. Lapset yhdistivät leikkiin tunteita. Lasten käsitysten mukaan leikissä voi sekä kokea että käsitellä erilaisia tunteita.
Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että lapsilla on useita erilaisia käsityksiä leikistä. Leikki on lapsille tärkeä osa elämää. Lapsilla on erilaisia käsityksiä sosiaalisen vuorovaikutuksen, vapaaehtoisuuden, mielikuvituksen ja erilaisten tunteiden yhteydestä leikin ilmiöön. Sadutusaineiston perusteella ei voida kuitenkaan tehdä kovin pitkälle meneviä tai yleistettäviä tulkintoja, vaan tämän tutkielman tulokset tarjoavat pikemminkin ikkunan sadun kertoneiden lasten maailmaan ja heidän tietoonsa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29998]