Perhe järjestelmänä : masennus järjestelmän häiriönä
Kalliorinne, Aram (2018-05-17)
Kalliorinne, Aram
A. Kalliorinne
17.05.2018
© 2018 Aram Kalliorinne. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805312211
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805312211
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintyössä käsittelen äitien masennusoireita ja niiden vaikutuksia lasten elämään ja toimintaan. Käsittelen masennusta systeemiteorian ja perhelääketieteen kontekstissa. Tämä tarkoittaa sitä, että pyrin työssäni ottamaan huomioon potilaan lähipiirin ja sieltä tulevat mahdolliset ongelmat sekä voimavarat. Systeemiteorian avulla haluan tehdä hieman eroa oirekeskeiseen mielenterveysongelmien käsittelyyn. Perheestä ja lähiympäristöstä voidaan löytää potilaalle voimavaroja, joiden olemassaoloa kukaan ei ole tiedostanut ja tätä olen pyrkinyt tuomaan esille systeemiteoreettisella lähestymiselläni.
Pyrin työn alussa käymään läpi systeemiteoriaa ja sitä, miksi olen valinnut sen aiheeni pohjaksi. Systeemiteoria toimii työssä kontekstina, jonka kautta avaan äitien masennusta ja sen vaikutuksia lasten elämään ja toimintaan. Tämän jälkeen siirryn käsittelemään masennusta ja sen suhdetta vanhemmuuteen ja kiintymyssuhteisiin. Kiintymyssuhde on erittäin olennainen osa lapsen kasvua. Äidin masennuksen päästessä vaikuttamaan tähän suhteeseen, voi kiintymyssuhde heiketä tai muuttua ja tätä olen pyrkinyt työssäni avaamaan. Vanhemmuus on myös hyvin olennainen osa työtä. Vanhemman roolina on ohjata lasta matkalla nuoruuteen ja aikuisuuteen ja masennuksen johdosta äitien voi olla haastavaa toteuttaa tätä tehtävää.
Lopuksi käyn läpi äitien masennuksen mahdollisia vaikutusreittejä suhteessa lapseen. Esitän työssä neljä erilaista vaikutuskanavaa masennukselle, jotka ovat suora geneettinen periytyminen, oletus siitä, että raskaana olevien äitien masennus vaikuttaa lasten neurokemiaan ja saa aikaan muutoksia sikiöiden neuroendokriinisessa toiminnassa, masentuneen vanhemman negatiiviset ajattelumallit ja toimintatavat, sekä lapsen altistuminen erilaisille stressitekijöille vanhemman masennuksen johdosta. Olen siis pyrkinyt huomiomaan geneettiset periytymiskanavat sekä ympäristölliset tekijät. Painotan työssäni kuitenkin ympäristöllisiä tekijöitä.
Työn lopussa olen myös avannut erilaisia masennuksen vaikutuksilta suojaavia tekijöitä. On tärkeää myös pohtia sitä, miksi jotkut lapset oireilevat vanhemman masennuksen johdosta ja toisiin sillä ei ole suuria vaikutuksia. Näitä suojaavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi: Lapsen resilienssi, älykkyys, toisen vanhemman suojaavat vaikutukset, sekä ympäristön, kuten koulun, sukulaisten tai ystäväpiirin tuki.
Pyrin työn alussa käymään läpi systeemiteoriaa ja sitä, miksi olen valinnut sen aiheeni pohjaksi. Systeemiteoria toimii työssä kontekstina, jonka kautta avaan äitien masennusta ja sen vaikutuksia lasten elämään ja toimintaan. Tämän jälkeen siirryn käsittelemään masennusta ja sen suhdetta vanhemmuuteen ja kiintymyssuhteisiin. Kiintymyssuhde on erittäin olennainen osa lapsen kasvua. Äidin masennuksen päästessä vaikuttamaan tähän suhteeseen, voi kiintymyssuhde heiketä tai muuttua ja tätä olen pyrkinyt työssäni avaamaan. Vanhemmuus on myös hyvin olennainen osa työtä. Vanhemman roolina on ohjata lasta matkalla nuoruuteen ja aikuisuuteen ja masennuksen johdosta äitien voi olla haastavaa toteuttaa tätä tehtävää.
Lopuksi käyn läpi äitien masennuksen mahdollisia vaikutusreittejä suhteessa lapseen. Esitän työssä neljä erilaista vaikutuskanavaa masennukselle, jotka ovat suora geneettinen periytyminen, oletus siitä, että raskaana olevien äitien masennus vaikuttaa lasten neurokemiaan ja saa aikaan muutoksia sikiöiden neuroendokriinisessa toiminnassa, masentuneen vanhemman negatiiviset ajattelumallit ja toimintatavat, sekä lapsen altistuminen erilaisille stressitekijöille vanhemman masennuksen johdosta. Olen siis pyrkinyt huomiomaan geneettiset periytymiskanavat sekä ympäristölliset tekijät. Painotan työssäni kuitenkin ympäristöllisiä tekijöitä.
Työn lopussa olen myös avannut erilaisia masennuksen vaikutuksilta suojaavia tekijöitä. On tärkeää myös pohtia sitä, miksi jotkut lapset oireilevat vanhemman masennuksen johdosta ja toisiin sillä ei ole suuria vaikutuksia. Näitä suojaavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi: Lapsen resilienssi, älykkyys, toisen vanhemman suojaavat vaikutukset, sekä ympäristön, kuten koulun, sukulaisten tai ystäväpiirin tuki.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34293]