”Mahdollisimman normaalia elämää epänormaalissa tilanteessa” : Oulun vastaanottokeskuksen työntekijöiden kokemuksia kehittämisen kulttuurista

Abstract

Oulun vastaanottokeskuksessa järjestettiin vuosina 2016–17 tiedonhallinnan kehitysprojekti, johon sisältyi oleellisena osana kymmeniä tiedonhallinnan menetelmien kehittämiseen tähtääviä työpajoja. Työpajoissa nousi esille useita mielenkiintoisia havaintoja Oulun vastaanottokeskuksen organisaatiokulttuurista toiminnan kehittämisen osalta. Tutkielmassani seuraan näitä havaintoja kehitystoiminnan konkretiasta työntekijöiden ajatus- ja kokemusmaailmaan.

Organisaatiokulttuuri on laajasti tutkittu ryhmän jaettuihin uskomuksiin liittyvä ilmiö, joka vaikuttaa ryhmän jäsenten tiedon ja todellisuuden käsitysten sekä kokemusten rakentumisen tapoihin. Grounded Theory -lähestymistavan hengessä rakennettu tutkimukseni keskittyy inhimilliseen kokemukseen organisaation kulttuurista. Haastattelin työpajoihin osallistuneita Oulun vastaanottokeskuksen työntekijöitä puolistrukturoiduissa, pareittain järjestetyissä teemahaastatteluissa (n=7), joissa käsiteltiin työpajakokemuksia ja vastaanottokeskuksen toiminnan kehittämiseen liittyvää kulttuuria. Näihin haastatteluihin pohjautuen tarkastelen tapoja, joilla kehittämisen kulttuuri näyttäytyy vastaanottokeskuksen työntekijöille.

Analyysiprosessia ohjaavat sosiaaliselle konstruktionismille ominaiset olettamukset todellisuuden tulkinnallisuudesta ja sen vuorovaikutuksellisesta rakentumisesta. Perustan haastatteluaineiston analyysini Kathy Charmazin Grounded Theory -analyysimenetelmään muodostaessani kokonaiskuvaa siitä, miten kehittämiskulttuuri näyttäytyy työntekijöille. Rakennan analyysin havaintoihin perustuen Grounded Theory -lähestymistavalle ominaisen, havaintojen välisiä yhteyksiä kuvailevan induktiivisen teorian. Tämän jälkeen jatkan havaintojen tarkastelemista Edgar Scheinin organisaatiokulttuurin teorian ja siihen liittyvien, innovaatiota tukevien johtajuuden ja organisaatiokulttuurin ulottuvuuksien viitekehyksessä.

Tutkielman tuloksista on johdettavissa useita mahdollisuuksia sekä haasteita Oulun vastaanottokeskuksen tavoissa lähestyä toiminnan kehittämistä. Asiakastyön perustehtävän priorisointi sekä odotus päätöksenteon autonomisuudesta ja samalla tiimin päätöksiin sitoutumisesta korostuvat työntekijöiden kulttuurisia näkemyksiä raamittavina tekijöinä. Samalla tulokset kertovat tiimityölle tyypillisistä ryhmädynaamisista jännitteistä, jotka määrittävät työntekijöiden välistä kanssakäymistä ja tapoja tehdä asiakastyötä. Oulun vastaanottokeskuksen kehittämiseen liittyvät organisaatiokulttuurin piirteet näyttäytyvät työntekijöille samanaikaisesti sekä vahvuuksina että jänniteitä synnyttävinä tekijöinä.