Lastentarhanopettajien kertomuksia inkluusion vaikutuksista varhaiskasvatukseen

Abstract

Tässä Pro gradu -tutkimuksessa tutkitaan inkluusion vaikutuksia lastentarhanopettajien kokemusten kautta. Varhaiskasvatuksen inklusiivisuuteen ovat vaikuttaneet muun muassa uusi varhaiskasvatuslaki ja valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma. Inkluusio on johtanut erityisryhmien lakkauttamiseen osassa kunnista.

Tutkimuksessa kysytään, mitä lastentarhanopettajat kertovat inkluusion vaikutuksista varhaiskasvatustoimintaan sekä millaisena lastentarhanopettajat kokevat erityispedagogiikan osaamisensa. Menetelminä käytettiin narratiivista tutkimusta ja kerronnallista haastattelua. Aineisto analysoitiin sisällön kategorisoinnilla. Tutkimukseen haastateltiin kahdeksan lastentarhanopettajaa Pohjois-Pohjanmaan alueella.

Tutkimuksessa lasten etu ja osallisuus näyttävät toteutuvan vaihtelevasti ja tähän vaikuttivat muun muassa ryhmäkoko, henkilöstön osaaminen, varhaiskasvatusympäristö ja -tilat. Myös henkilöstön saatavuus näyttäytyi haasteena, eikä vähäisen henkilöstön takia tukea ja ohjausta koettu aina pystyttävän antamaan oikea-aikaisesti. Lisäksi moniammatillisuus ja yhteistyö perheiden kanssa näytti lisääntyneen. Lastentarhanopettajat kokivat tarvitsevansa tukea työhönsä ja erityispedagoginen tietotaito vaihteli. Lastentarhanopettajan oma kiinnostuneisuus erityispedagogiikkaan näyttäytyi määrittävänä tekijänä. Myös työkokemus ja oman täydennyskoulutuksen määrä vaikuttivat kokemuksiin inkluusiosta. Tutkimuksen mukaan lastentarhanopettajat kokevat tarvitsevansa lisää erityispedagogista koulutusta.

This thesis is about kindergarten teacher’s narratives on effects of inclusion on early childhood education. The inclusive nature of early childhood education is influenced by, among other things, the new Early Childhood Education Law and the National Early Childhood Education Plan. In some municipalities inclusion has led to the abolition of special groups and now all the children participate in combined groups.

Questions of this research are what kindergarten teachers tell about the effects of inclusion on early childhood education and do kindergarten teachers feel that their special pedagogical competence is sufficient. The methods used were narrative research and narrative interview. Interviews were analysed by content categorisation. Eight kindergarten teachers were interviewed in the Northern Ostrobothnia region.

In this study, the interests and participation of children appear to differ. This was affected by group size, staff competence, early childhood education environment and facilities. The availability of staff also proved to be a challenge, and the support and guidance of the staff needed to be timely. In addition, multiprofessionality and cooperation with families seemed to have increased. The kindergarten teachers felt they needed support in their work and their special pedagogical knowledge varied. The teacher’s own interest in special pedagogy seemed to be a factor in this. The work experience and the amount of further training also contributed to the experience of inclusion. According to this study, nursery teachers feel that they need more special pedagogical training.