Opettajan työssä jaksaminen opetussuunnitelmamuutoksen kontekstissa
Pajukangas, Sanna (2018-05-18)
Pajukangas, Sanna
S. Pajukangas
18.05.2018
© 2018 Sanna Pajukangas. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805231914
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805231914
Tiivistelmä
Suomessa perusopetuksen järjestämistä velvoittaa lainsäädäntö sekä lainsäädäntöön pohjautuva Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet [POPS]. Opetussuunnitelmamuutos pohjautuu poikkeuksetta sitä edeltäneeseen lainsäädännölliseen muutokseen tai lisäykseen. Valtioneuvosto antoi uuden opetuksen tavoitteita sekä tuntijakoa koskevan asetuksen (422/2012) huhtikuussa 2012 (Valtioneuvosto ‒ lainsäädäntö, 2012), jonka perusteelta laadittiin uusi POPS. Uusi POPS on otettu porrastetusti käyttöön vuoden 2016 elokuusta alkaen (Opetushallitus, 2014), joten muutos on tuore.
Jatkuvasti kehittyvässä yhteiskunnassa laajempaa väestöjoukkoa koskevat opetussuunnitelmamuutoksen kaltaiset prosessit pysäyttävät pohtimaan muutoksen vaikutuksia. Tulevana opettajana olen huolestunut siitä, kuinka opettajat jaksavat työssään jatkuvien muutospaineiden alla. Tämän kirjallisuuskatsauksena toteutettavan kandidaatin tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisena opettajan työssä jaksaminen näyttäytyy opetussuunnitelmamuutoksen kontekstissa. Selvitän ensin, mitä on opettajan työssä jaksaminen, sekä mitä tarkoittaa opetussuunnitelmamuutos. Lopuksi tutkin opettajaa muutosta toteuttavana toimijana opetussuunnitelmamuutoksen kontekstissa ja kuvaan niitä tekijöitä, jotka auttavat opettajaa selviytymään muutosprosessista siten, että työssä jaksaminen mahdollistuu.
Tutkielman tekemisessä hyödyntämäni aineisto on tieteellisissä yhteyksissä tuotettua tutkimustietoa, kuten väitöskirjoja, tutkimusraportteja ja -artikkeleita, sekä muuta aihetta käsittelevää tietokirjallisuutta. Käytettyjen lähteiden määrä, sekä lähteiden keskinäinen vertailu toimivat tutkielmani luotettavuutta vahvistavina tekijöinä. Samoin luotettavuutta vahvistaa eettisyyden näkökulmasta tarkasteltuna raportoinnissa noudattamani ehdoton tarkkuus ja johdonmukaisuus viittaamisessa. Lisäksi olen läpi prosessin kiinnittänyt huomiota tutkijaroolin subjektiiviseen olemukseen ja pyrkinyt tietoisesti suhtautumaan aineistosta kumpuavaan tietoon puolueettomasti.
Opettajuus on monitasoista sitoutumista yhteiskunnallisiin arvoihin sekä kehittämisen konsepteihin. Työkyky, työhön sitoutuneisuus sekä työn imu muotoutuivat tutkielmassani työssä jaksamista määrittäviksi tekijöiksi. Työkuormituksesta palautuminen puolestaan näyttäytyi ehdottomana työssä jaksamisen ulottuvuutena. Kollegiaalinen vuorovaikutus, vertaistuki, sekä opettajan oma motivoituminen ja aktivoituminen muutosprosessin kontekstissa näyttäytyivät merkittävinä tarkasteltaessa opetussuunnitelmamuutoksesta selviytymistä. Opettaja jaksaa työssään ja onnistuu ammatillisessa toimijuudessa parhaiten, kun pistää persoonansa rohkeasti likoon.
Jatkuvasti kehittyvässä yhteiskunnassa laajempaa väestöjoukkoa koskevat opetussuunnitelmamuutoksen kaltaiset prosessit pysäyttävät pohtimaan muutoksen vaikutuksia. Tulevana opettajana olen huolestunut siitä, kuinka opettajat jaksavat työssään jatkuvien muutospaineiden alla. Tämän kirjallisuuskatsauksena toteutettavan kandidaatin tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisena opettajan työssä jaksaminen näyttäytyy opetussuunnitelmamuutoksen kontekstissa. Selvitän ensin, mitä on opettajan työssä jaksaminen, sekä mitä tarkoittaa opetussuunnitelmamuutos. Lopuksi tutkin opettajaa muutosta toteuttavana toimijana opetussuunnitelmamuutoksen kontekstissa ja kuvaan niitä tekijöitä, jotka auttavat opettajaa selviytymään muutosprosessista siten, että työssä jaksaminen mahdollistuu.
Tutkielman tekemisessä hyödyntämäni aineisto on tieteellisissä yhteyksissä tuotettua tutkimustietoa, kuten väitöskirjoja, tutkimusraportteja ja -artikkeleita, sekä muuta aihetta käsittelevää tietokirjallisuutta. Käytettyjen lähteiden määrä, sekä lähteiden keskinäinen vertailu toimivat tutkielmani luotettavuutta vahvistavina tekijöinä. Samoin luotettavuutta vahvistaa eettisyyden näkökulmasta tarkasteltuna raportoinnissa noudattamani ehdoton tarkkuus ja johdonmukaisuus viittaamisessa. Lisäksi olen läpi prosessin kiinnittänyt huomiota tutkijaroolin subjektiiviseen olemukseen ja pyrkinyt tietoisesti suhtautumaan aineistosta kumpuavaan tietoon puolueettomasti.
Opettajuus on monitasoista sitoutumista yhteiskunnallisiin arvoihin sekä kehittämisen konsepteihin. Työkyky, työhön sitoutuneisuus sekä työn imu muotoutuivat tutkielmassani työssä jaksamista määrittäviksi tekijöiksi. Työkuormituksesta palautuminen puolestaan näyttäytyi ehdottomana työssä jaksamisen ulottuvuutena. Kollegiaalinen vuorovaikutus, vertaistuki, sekä opettajan oma motivoituminen ja aktivoituminen muutosprosessin kontekstissa näyttäytyivät merkittävinä tarkasteltaessa opetussuunnitelmamuutoksesta selviytymistä. Opettaja jaksaa työssään ja onnistuu ammatillisessa toimijuudessa parhaiten, kun pistää persoonansa rohkeasti likoon.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29882]