Itsearvioinnin merkitys sekä sen toteuttamisen hyödyt perusopetuksessa
Raappana, Toni; Noponen, Essi (2018-05-09)
Raappana, Toni
Noponen, Essi
T. Raappana; E. Noponen
09.05.2018
© 2018 Toni Raappana, Essi Noponen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805101753
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805101753
Tiivistelmä
Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää, millä tavoin itsearviointi näyttäytyy Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014. Keskityimme eritoten 1–6 luokka-asteiden oppilaiden itsearvioinnin merkityksen selvittämiseen. Tausta-ajatuksena tutkimuksessamme toimi oletus siitä, että itsearvioinnin näyttäytyessä opetussuunnitelmassa (2014) on sen ilmentymiselle olemassa myös perusteltuja syitä. Toisena tavoitteena tutkimuksessamme oli selvittää ja ymmärtää näitä itsearvioinnin harjoittamisen perusteltuja hyötyjä perusopetuksessa. Uusi perusopetuksen opetussuunnitelma on aiheuttanut työkentällä paljon puhetta muuttuneista arviointitavoista. Itsearviointi on yksi arvioinnin muodoista, jonka koetaan olevan nykyään tärkeä osa arviointia. Näin ollen itsearvioinnin merkityksen ja hyötyjen tutkiminen on nyt hyvin ajankohtaista. Halusimme sitoa itsearvioinnin hyödyt perusopetuksen konseptiin ja halusimme muodostaa käytännöllisen ymmärryksen itsearvioinnin toteuttamisen mahdollisista hyödyistä.
Toteutimme tutkimuksemme kahden tutkimusmenetelmän keinoin. Analysoimme Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita (2014) laadullisen sisällönanalyysin keinoin toteuttaen opetussuunnitelma-analyysin. Analyysin toteutimme kahdessa osassa, yleisenä katsauksena sekä ainekohtaisena analyysinä. Itsearvioinnin toteuttamisen hyödyistä muodostimme oman tulkintamme tutustumalla aihetta käsittelevään kirjallisuuteen.
Tutkimusaineistona tutkimuksellemme toimi jo olemassa oleva kirjallisuus, artikkelit sekä dokumentit. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 sekä alan kirjallisuus eri ajanjaksoilta loivat aineistopohjan tutkimuksellemme. Ajanjaksollisesti pääpaino oli 2000-luvussa, mutta käytimme myös vanhempaa kirjallisuutta perustellusti. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet on dokumentti, joka ohjaa jokaisen opettajan työskentelyä. Asiakirja on otettu käyttöön työkentällä 2016 syksyllä, joten sen käytöstä ei ole vielä paljon tutkimustietoa. Itsearviointiin ja sen hyötyihin liittyvää kirjallisuutta eri aikakausilta, niin Suomessa kuin ulkomailla ilmestynyttä, on hyvin tarjolla, mutta kokoavaa tietoa perusopetuksen itsearvioinnin hyödyistä ei ollut löydettävissä.
Itsearviointi näyttäytyy Perusopetuksen opetussuunnitelmassa 2014 analyysimme mukaan viidellä tavoin niin yleisessä analyysissä kuin ainetasolla. Itsearvioinnille annetaan hyvin tilaa osana perusopetuksen kokonaisarviointia, mutta sen toteuttamiseen opetuksessa ei anneta konkreettisia esimerkkejä tai ajallisia määreitä. Itsearvioinnin toteuttamisen hyödyt tulivat myös todennettua kirjallisuuden myötä. Itsearvioinnin hyödyt eivät kuitenkaan aina olleet yksiselitteisiä ja ne täytyi välillä muodostaa oman tulkinnan kautta. Tutkimuksemme myötä ymmärsimme itsearvioinnin olevan monimuotoinen arvioinnin muoto, minkä hallitseminen on hyödyllistä myös koulukontekstin ulkopuolella. The master’s thesis focuses on self-evaluation and its benefits in compulsory school context. The research aims to investigate how self-evaluation is seen in Finnish national core curriculum 2014. The focus is on grades 1–6. Behind the topic is the thought of importance of selfevaluation, because self-evaluation is visible in national core curriculum. Another aim for the research was to investigate and to understand the benefits of self-evaluation in compulsory school. The new national core curriculum’s evaluation has been a hot topic in the field of education. Self-evaluation is a form of evaluation and nowadays it is seen as an important part of it. Therefore, investigating self-evaluation and its benefits is currently justified. We wanted to tie the benefits of self-evaluation to compulsory school context. We also wanted to form a practical understanding of self-evaluation and its potential benefits.
We executed the research with two different methods. First, we analyzed the Finnish national core curriculum 2014 with qualitative content analysis. The analysis was executed in two parts, first an overlook of self-evaluation in the curriculum and then on subject bases. The benefits of self-evaluation were interpreted with academic literature.
The master’s thesis research is based on existing literature, articles and documents. The Finnish national core curriculum 2014 and academic literature from different decades created a material base for our research. The focus is in 2000-century literature, but we have also used older material with good reason. The Finnish National core curriculum is a document which guides every Finnish compulsory school teacher. The new national core curriculum was introduced in autumn 2016, so there is not much research done of it yet. Finnish and foreign literature of self-evaluation and its benefits were well available.
Based on our analysis, self-evaluation appears in National core curriculum in five different ways both in overlook and in subject bases. Self-evaluation is seen and well acknowledged as a part of evaluation in curriculum, but it does not give any concrete examples how to execute it in class room. The read literature gave us a great understanding of the benefits of selfevaluation. The benefits are not always unequivocal, and we had to use our own knowledge and interpretation to come to the conclusions. Through our research we learned that selfevaluation is very diverse form of evaluation. Mastering it is not only beneficial in school, but also in other parts of life.
Toteutimme tutkimuksemme kahden tutkimusmenetelmän keinoin. Analysoimme Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita (2014) laadullisen sisällönanalyysin keinoin toteuttaen opetussuunnitelma-analyysin. Analyysin toteutimme kahdessa osassa, yleisenä katsauksena sekä ainekohtaisena analyysinä. Itsearvioinnin toteuttamisen hyödyistä muodostimme oman tulkintamme tutustumalla aihetta käsittelevään kirjallisuuteen.
Tutkimusaineistona tutkimuksellemme toimi jo olemassa oleva kirjallisuus, artikkelit sekä dokumentit. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 sekä alan kirjallisuus eri ajanjaksoilta loivat aineistopohjan tutkimuksellemme. Ajanjaksollisesti pääpaino oli 2000-luvussa, mutta käytimme myös vanhempaa kirjallisuutta perustellusti. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet on dokumentti, joka ohjaa jokaisen opettajan työskentelyä. Asiakirja on otettu käyttöön työkentällä 2016 syksyllä, joten sen käytöstä ei ole vielä paljon tutkimustietoa. Itsearviointiin ja sen hyötyihin liittyvää kirjallisuutta eri aikakausilta, niin Suomessa kuin ulkomailla ilmestynyttä, on hyvin tarjolla, mutta kokoavaa tietoa perusopetuksen itsearvioinnin hyödyistä ei ollut löydettävissä.
Itsearviointi näyttäytyy Perusopetuksen opetussuunnitelmassa 2014 analyysimme mukaan viidellä tavoin niin yleisessä analyysissä kuin ainetasolla. Itsearvioinnille annetaan hyvin tilaa osana perusopetuksen kokonaisarviointia, mutta sen toteuttamiseen opetuksessa ei anneta konkreettisia esimerkkejä tai ajallisia määreitä. Itsearvioinnin toteuttamisen hyödyt tulivat myös todennettua kirjallisuuden myötä. Itsearvioinnin hyödyt eivät kuitenkaan aina olleet yksiselitteisiä ja ne täytyi välillä muodostaa oman tulkinnan kautta. Tutkimuksemme myötä ymmärsimme itsearvioinnin olevan monimuotoinen arvioinnin muoto, minkä hallitseminen on hyödyllistä myös koulukontekstin ulkopuolella.
We executed the research with two different methods. First, we analyzed the Finnish national core curriculum 2014 with qualitative content analysis. The analysis was executed in two parts, first an overlook of self-evaluation in the curriculum and then on subject bases. The benefits of self-evaluation were interpreted with academic literature.
The master’s thesis research is based on existing literature, articles and documents. The Finnish national core curriculum 2014 and academic literature from different decades created a material base for our research. The focus is in 2000-century literature, but we have also used older material with good reason. The Finnish National core curriculum is a document which guides every Finnish compulsory school teacher. The new national core curriculum was introduced in autumn 2016, so there is not much research done of it yet. Finnish and foreign literature of self-evaluation and its benefits were well available.
Based on our analysis, self-evaluation appears in National core curriculum in five different ways both in overlook and in subject bases. Self-evaluation is seen and well acknowledged as a part of evaluation in curriculum, but it does not give any concrete examples how to execute it in class room. The read literature gave us a great understanding of the benefits of selfevaluation. The benefits are not always unequivocal, and we had to use our own knowledge and interpretation to come to the conclusions. Through our research we learned that selfevaluation is very diverse form of evaluation. Mastering it is not only beneficial in school, but also in other parts of life.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29905]