Agrologiopiskelijoiden opintoihin liittyvä tiedonhankintakäyttäytyminen
Alila, Hilkka (2018-05-09)
Alila, Hilkka
H. Alila
09.05.2018
© 2018 Hilkka Alila. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805101744
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805101744
Tiivistelmä
Tällä tutkimuksella kartoitettiin maaseutuelinkeinojen tutkinto-ohjelmassa opiskelevien eli agrologiopiskelijoiden opintoihin liittyvää tiedonhankintakäyttäytymistä. Kohderyhmänä olivat 2014 ja 2016 aloittaneet maaseutuelinkeinojen tutkinto-ohjelman päivä- ja monimuoto-opiskelijat Oulun ammattikorkeakoulusta (Oamk). Kvantitatiivisen tutkimuksen aineisto kerättiin lähettämällä kohderyhmälle avoin linkki verkkokyselyyn. Tutkimukseen vastasi 44 opiskelijaa eli 43,1 % ryhmien aktiivisista opiskelijoista. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Tulosten mukaan Oamkin kirjaston painettua aineistoa käyttävät päiväopiskelijat enemmän kuin monimuoto-opiskelijat. Painetuista kokoelmista oli lainannut vastanneista noin 80 % ja yhteistyökirjastoja oli käyttänyt 60 % vastaajista. Opiskelijat lukivat ammattilehtiä sekä kirjastossa että kotonaan. Google oli kuitenkin käytetyin ja tunnetuin tiedonlähde. Noin 90 % vastaajista käytti hakupalvelua joko aina tai erittäin usein. Monelle Google tai internet olivat pääasiallinen tiedonlähde. Luonnonvara-alan tiedonhakuopas ja verkkokirjapalvelu, joka sisältää kurssikirjoja, olivat kirjaston tarjoamista verkkopalveluista käytetyimpiä ja tunnetuimpia. Muita kirjaston hankkimia e-aineistoja käytettiin vähän ja merkittävä määrä vastaajista ei tuntenut niitä ollenkaan. Tutulta opiskelijalta kysyttiin usein neuvoa, kun etsittiin opintoihin liittyvää tietoa. Opettajien antamia neuvoja tiedonlähteiden käytössä ja erilaisista tiedonhaun tekniikoista pidettiin tärkeinä. Kirjaston perinteisen kasvokkain annetun neuvontaa pitivät vastaajat tärkeämpänä kuin verkossa tarjottuja palveluja.
Tulosten luotettavuutta lisää tutkimuksen tekijän pitkä työura Oamkin kirjastossa ja siihen liittyvä toimintaympäristön tuntemus.
Opetuksen ja kirjaston olisi tehtävä entistä enemmän yhteistyötä kirjaston palvelujen ja laadukkaan e-aineiston hyödyntämiseksi. Siitä hyötyy koko korkeakouluyhteisö ja etenkin opiskelijat.
Tulosten mukaan Oamkin kirjaston painettua aineistoa käyttävät päiväopiskelijat enemmän kuin monimuoto-opiskelijat. Painetuista kokoelmista oli lainannut vastanneista noin 80 % ja yhteistyökirjastoja oli käyttänyt 60 % vastaajista. Opiskelijat lukivat ammattilehtiä sekä kirjastossa että kotonaan. Google oli kuitenkin käytetyin ja tunnetuin tiedonlähde. Noin 90 % vastaajista käytti hakupalvelua joko aina tai erittäin usein. Monelle Google tai internet olivat pääasiallinen tiedonlähde. Luonnonvara-alan tiedonhakuopas ja verkkokirjapalvelu, joka sisältää kurssikirjoja, olivat kirjaston tarjoamista verkkopalveluista käytetyimpiä ja tunnetuimpia. Muita kirjaston hankkimia e-aineistoja käytettiin vähän ja merkittävä määrä vastaajista ei tuntenut niitä ollenkaan. Tutulta opiskelijalta kysyttiin usein neuvoa, kun etsittiin opintoihin liittyvää tietoa. Opettajien antamia neuvoja tiedonlähteiden käytössä ja erilaisista tiedonhaun tekniikoista pidettiin tärkeinä. Kirjaston perinteisen kasvokkain annetun neuvontaa pitivät vastaajat tärkeämpänä kuin verkossa tarjottuja palveluja.
Tulosten luotettavuutta lisää tutkimuksen tekijän pitkä työura Oamkin kirjastossa ja siihen liittyvä toimintaympäristön tuntemus.
Opetuksen ja kirjaston olisi tehtävä entistä enemmän yhteistyötä kirjaston palvelujen ja laadukkaan e-aineiston hyödyntämiseksi. Siitä hyötyy koko korkeakouluyhteisö ja etenkin opiskelijat.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29929]