Hyppää sisältöön
    • FI
    • ENG
  • FI
  • /
  • EN
OuluREPO – Oulun yliopiston julkaisuarkisto / University of Oulu repository
Näytä viite 
  •   OuluREPO etusivu
  • Oulun yliopisto
  • Avoin saatavuus
  • Näytä viite
  •   OuluREPO etusivu
  • Oulun yliopisto
  • Avoin saatavuus
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Hengitystieinfektioita aiheuttava Mycoplasma pneumoniae

Huuha, Aleksi (2018-04-26)

 
Avaa tiedosto
nbnfioulu-201804271545.pdf (1.058Mt)
nbnfioulu-201804271545_pdfa_report.xml (162.5Kt)
nbnfioulu-201804271545_mods.xml (10.24Kt)
nbnfioulu-201804271545_solr.xml (24.21Kt)
Lataukset: 


Huuha, Aleksi
A. Huuha
26.04.2018
© 2018 Aleksi Huuha. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201804271545
Tiivistelmä
Mykoplasmat ovat pieniä, soluseinättömiä bakteereja, jotka elävät loisina ihmis-, eläin- tai kasvisolujen sisällä tai niiden pinnalla. Monet mykoplasmat ovat patogeenisiä ja pääsääntöisesti myös elin- ja kudosspesifisiä. Niiden genomi on erittäin pieni ja aineenvaihdunta yksinkertaista (Razin et al. 1998).

Pisaratartuntana leviävä Mycoplasma pneumoniae aiheuttaa ihmisillä enimmäkseen hengitystieinfektioita, jotka ovat usein hyvin pitkäkestoisia. Infektioiden spesifinen diagnosointi on vaikeaa ja mykoplasmojen soluseinän puutteen vuoksi monet perinteiset mikrobilääkkeet, kuten beetalaktaamiantibiootit ovat niitä vastaan tehottomia (Razin et al. 1998, Kashyap & Sarkar 2010).

Mycoplasma pneumoniae on pääsääntöisesti solunulkoinen patogeeni, ja sen selviytyminen on isäntäsolusta riippuvaista. Organismilla on erityinen kiinnittymisorganelli, jonka avulla pisaratartuntana hengitysteihin kulkeutuneet bakteerisolut kykenevät kiinnittymään epiteelisolujen värekarvoihin ja liikkumaan niitä pitkin solun pintaan ja infektoimaan solun. Onnistuneen adheesion seurauksena aktivoituu useita eri mekanismeja, jotka osaltaan selittävät infektion aiheuttamia oireita (Razin et al. 1998, Shimizu 2016).
Kokoelmat
  • Avoin saatavuus [37606]
oulurepo@oulu.fiOulun yliopiston kirjastoOuluCRISLaturiMuuntaja
SaavutettavuusselosteTietosuojailmoitusYlläpidon kirjautuminen
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatAsiasanatUusimmatSivukartta

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
oulurepo@oulu.fiOulun yliopiston kirjastoOuluCRISLaturiMuuntaja
SaavutettavuusselosteTietosuojailmoitusYlläpidon kirjautuminen