Alueellinen toimialoittainen monimuotoisuus talouskasvun lähteenä
Nurmi, Marja-Reetta (2018-06-05)
Nurmi, Marja-Reetta
M.-R. Nurmi
05.06.2018
© 2018 Marja-Reetta Nurmi. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201806062490
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201806062490
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on selittää, kuinka alueellisella toimialoittaisella monimuotoisuudella nähdään olevan positiivisia vaikutuksia talouskasvuun ja kuinka tätä tietoa huomioidaan tämän päivän aluepoliittisella tasolla. Tutkielmassa perehdytään keskittymisen taustoihin ja monimuotoisuuden tuomiin taloudellisiin hyötyihin niin yritysten ja toimialojen kuin kokonaisvaltaisen talouskasvun ja vakauttamisen näkökulmasta. Tutkielmassa pyritään selventävään ennen kaikkea monimuotoisen toimialarakenteen positiivisia vaikutuksia alueellisesta näkökulmasta. Yhtenä keinona tutkielmassa käytetään vertailua alueellisen toimialoittaisen erikoistumisen ja monimuotoisuuden välillä.
Tavoitteen kannalta empiirisiä havaintoja ja näkökulmia esitellään saatavilla olevaan tieteelliseen kirjallisuuteen ja artikkeleihin pohjautuen. Tutkielman kasvuteoreettisen näkökulman aiheeseen tuo endogeeninen kasvuteoria, jolla pyritään tuomaan esille syitä keskittymien ja alueiden välisten erojen syntymiselle. Tutkielmassa pyritään vastaamaan siihen, kuinka alueellinen toimialoittainen monimuotoisuus edistää tiedon leviämistä ja innovaatioiden syntyä. Sekä siihen, millaisia vaikutuksia sillä on alueen kasvuun ja työllisyyteen liittyen. Tutkielmassa selvennetään myös monimuotoisuuden tuomia pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia ja kuinka ne näkyvät käytännössä aluepolitiikan osalta.
Teoriaan ja muuhun käytettävissä olleeseen lähdeaineistoon perustuen tutkielmassa todetaan, että keskittymisen ja taloudellisen kasvun välillä on selkeä positiivinen syy-yhteys. Useiden empiiristen havaintojen perusteella, joita tutkielmassa esitetään, nähdään juuri toimialoittaisella monimuotoisuudella olevan positiiviset vaikutukset taloudelliseen kasvuun tiedon ylivuotojen ja uusien innovaatioiden kautta. Erityisesti inhimillisen pääoman merkitys on vahvistunut taloudellisen kasvun yhtenä selittävänä tekijänä. Luovien ja lahjakkaiden ihmisten yhteen kerääntyminen ja vuorovaikutukset edesauttavat innovointia. Tietolähteiden monimuotoisuutta kaupungeissa pidetään yhtenä innovaatioiden lähteenä ja siten kasvun selittäjänä. Uusien toimialojen syntymisellä, jonka monimuotoisuus mahdollistaa laajojen ja yleensä radikaalien innovaatioiden kautta, voidaan ylläpitää pitkän aikavälin talouskehitystä. Työllisyyden kasvun kannalta tutkielmassa tuodaan esille yhteenkietoutuneen monimuotoisuuden hyödyt.
Alueiden kykyä sopeutua äkillisiin rakennemuutoksiin selitetään muutosjoustavuuden käsitteen, resilienssin kautta. Tutkielmassa todetaan monimuotoisuudella olevan tässä yhteydessä positiiviset vaikutukset niin alueellisen vastustuskyvyn kuin uudistumiskyvyn osalta. Älykkään erikoistumisen strategian avulla voidaan aluepoliittisin keinoin tukea alueiden osaamiseen ja innovointiin perustuvaa taloudellista kehittymistä. Yhteenkietoutuneella monimuotoisuudella nähdään älykkään erikoistumisen strategian osalta olevan parhaat alueelliset lähtökohdat.
Tavoitteen kannalta empiirisiä havaintoja ja näkökulmia esitellään saatavilla olevaan tieteelliseen kirjallisuuteen ja artikkeleihin pohjautuen. Tutkielman kasvuteoreettisen näkökulman aiheeseen tuo endogeeninen kasvuteoria, jolla pyritään tuomaan esille syitä keskittymien ja alueiden välisten erojen syntymiselle. Tutkielmassa pyritään vastaamaan siihen, kuinka alueellinen toimialoittainen monimuotoisuus edistää tiedon leviämistä ja innovaatioiden syntyä. Sekä siihen, millaisia vaikutuksia sillä on alueen kasvuun ja työllisyyteen liittyen. Tutkielmassa selvennetään myös monimuotoisuuden tuomia pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia ja kuinka ne näkyvät käytännössä aluepolitiikan osalta.
Teoriaan ja muuhun käytettävissä olleeseen lähdeaineistoon perustuen tutkielmassa todetaan, että keskittymisen ja taloudellisen kasvun välillä on selkeä positiivinen syy-yhteys. Useiden empiiristen havaintojen perusteella, joita tutkielmassa esitetään, nähdään juuri toimialoittaisella monimuotoisuudella olevan positiiviset vaikutukset taloudelliseen kasvuun tiedon ylivuotojen ja uusien innovaatioiden kautta. Erityisesti inhimillisen pääoman merkitys on vahvistunut taloudellisen kasvun yhtenä selittävänä tekijänä. Luovien ja lahjakkaiden ihmisten yhteen kerääntyminen ja vuorovaikutukset edesauttavat innovointia. Tietolähteiden monimuotoisuutta kaupungeissa pidetään yhtenä innovaatioiden lähteenä ja siten kasvun selittäjänä. Uusien toimialojen syntymisellä, jonka monimuotoisuus mahdollistaa laajojen ja yleensä radikaalien innovaatioiden kautta, voidaan ylläpitää pitkän aikavälin talouskehitystä. Työllisyyden kasvun kannalta tutkielmassa tuodaan esille yhteenkietoutuneen monimuotoisuuden hyödyt.
Alueiden kykyä sopeutua äkillisiin rakennemuutoksiin selitetään muutosjoustavuuden käsitteen, resilienssin kautta. Tutkielmassa todetaan monimuotoisuudella olevan tässä yhteydessä positiiviset vaikutukset niin alueellisen vastustuskyvyn kuin uudistumiskyvyn osalta. Älykkään erikoistumisen strategian avulla voidaan aluepoliittisin keinoin tukea alueiden osaamiseen ja innovointiin perustuvaa taloudellista kehittymistä. Yhteenkietoutuneella monimuotoisuudella nähdään älykkään erikoistumisen strategian osalta olevan parhaat alueelliset lähtökohdat.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29998]