Käsitykset kirjastosta ja kirjastonhoitajuudesta kirjasto-lehden vuosien 2011–2016 vuosijulkaisujen teksteissä

Abstract

Kirjastojen merkitys on viime vuosikymmenen aikana kasvanut. Yhdysvaltalaistutkimuksen ”Perceptions of Libraries 2010” mukaan kirjasto on merkityksellinen palvelu etenkin niiden keskuudessa, joihin vuoden 2008 talouslama iski kaikkein ankarammin. Suomalaistutkimuksen ”Yleinen kirjasto kuntalaisten toimissa” mukaan kuva yleisestä kirjastosta kirjallisuuden, taiteen harrastamisen edistäjänä ja kulttuurin tarjoajana on myönteinen. Kirjastoilla voidaan sanoa olevan monimerkityksellisiä tarkoituksia, joita ne ovat palvelleet jo varhain ihmisten keskuudessa. Tutkimuskysymykset olen määritellyt seuraavasti: (1) Millaisia ovat käsitykset kirjastosta, eli miten kysymykset ja näkemykset kirjastosta instituutiona, paikkana ja palveluna näkyvät Kirjasto-lehden vuosien 2011–2016 vuosijulkaisujen teksteissä? (2) Millaisia ovat käsitykset kirjastonhoitajuudesta, eli miten kysymykset ja näkemykset kirjastonhoitajuuden käsitteeseen liittyvistä ulottuvuuksista, kirjastonhoitajuuden ammatillisesta identiteetistä sekä kirjastonhoitajuuden arvoista ja käytännöistä näkyvät Kirjasto-lehden vuosien 2011–2016 vuosijulkaisujen teksteissä? (3) Mitkä teoriani taustalla olevat käsitykset kirjastosta ja kirjastonhoitajuudesta korostuvat Kirjasto-lehden vuosien 2011–2016 vuosijulkaisujen teksteissä ja mitkä mahdollisesti eivät? Tutkimusmenetelmänä käytän sisällönanalyysia. Tutkimuksessani Kirjasto-lehden vuosijulkaisujen määrä on kuusi ja analysoitavien tekstien määrä on yhteensä 94. Tuloksien mukaan Kirjasto-lehden vuosien 2011–2016 vuosijulkaisuissa kirjoitetaan erilaisista kirjastoinstituutioista yleisistä kirjastoista merkittävästi enemmän kuin muista kirjastoista (tiedekirjasto, koulukirjasto, erikoiskirjasto, kansalliskirjasto). Teksteissä kirjoitetaan erilaisista yleisistä kirjastoista, kuten lähikirjastoista, kaupunginkirjastoista ja yleisistä kirjastoista ulkomailla. Kirjasto-lehden vuosijulkaisujen mukaan kirjastoilla on muitakin tehtäviä kuin niitä, jotka liittyvät aineistojen ja kokoelman ylläpitoon. Yleisiä kirjastoja suunnitellaan paikkoina sosiaalisen kirjastopaikan kontekstissa, joka korostaa kirjastoa paikkana, jossa voi kohdata ihmisiä ja harrastaa. Sosiaalinen kirjasto nähdään jopa paradigman muutoksena. Kirjoittajien kirjastomuistoihin liittyvät pääosin yleiset kirjastot ja fyysiset aineistot. Kirjaston aineistoihin liittyvissä teksteissä tuli useasti esille e-aineistojen käyttöön liittyvät tekijänoikeudelliset kysymykset. Tuloksissa tuli selville, että kirjastonhoitajalta odotetaan nykyaikaisen informaatioympäristön ja tekniikan tuntemusta sekä asiakaspalvelutaitoja. Kirjastonhoitajuuden tärkeimpänä arvona pidetään sananvapautta.