Kurkistuksia avoimen varhaiskasvatuskerhon osallisuuteen
Repo, Anne-Mari (2018-02-08)
A.-M. Repo
08.02.2018
© 2018 Anne-Mari Repo. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201802091214
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201802091214
Tiivistelmä
Tutkielmassani tarkastelen avoimen varhaiskasvatuskerhon arkea Siisiäisen (2010) mallista muokkaamieni osallistumisen ja osallistamisen käsitteiden kautta. Tutkimuskysymyksinä ovat 1. Miten lasten osallistuminen ilmenee varhaiskasvatuskerhon arjen pienissä kertomuksissa? ja 2. Millaisena lasten osallistaminen ilmenee varhaiskasvatuskerhon arjen pienissä kertomuksissa?
Tutkielmani on kerronnallinen tutkimus, jossa keskeisin aineisto muodostui pienistä kertomuksista ja jossa on viitteitä toimintatutkimuksesta. Tutkimusaineisto muodostui avoimessa varhaiskasvatuskerhossa kuvaamistani videoista ja aikuisten teemahaastatteluista sekä videoiden kommentointikeskustelusta. Videoaineistosta erottelin 25 pientä kertomusta eli episodia. Aineistot analysoin teemoittelemalla aineistoja ja suhteuttamalla niitä henkilöstön kanssa videoista käytyihin keskusteluihin.
Tutkielman tuloksista voi todeta lapsilähtöisen osallistumisen olevan neljänlaista toimintaa. Aikuisen ja lapsen yhteistä toimintaa, lapsen tavoittelemaa toimintaa jonka aikuinen auttamalla mahdollistaa ja lapsen itsenäisesti toteuttamaa toimintaa. Lapsi voi myös osallistua mukautumalla muiden toimintaan. Aikuislähtöistä osallistamista, jossa lapsi on aktiivinen, tapahtuu yhteisissä ohjatuissa tuokioissa ja arkirutiineihin liittyvissä toiminnoissa.
Tutkimustuloksista teen neljä johtopäätöstä. 1. Toimintaympäristö vaikuttaa siihen, miten lapsilähtöinen lapsen aktiivinen osallistuminen mahdollistuu. 2. Sensitiivisen aikuisen läsnäolo korostuu erityisesti, kun lapsi on vasta aloittanut varhaiskasvatuksessa. 3. Lapsi hyväksyy usein aikuisen tulkinnan, vaikka se olisi eriävä lapsen oman tavoitteen kanssa. 4. Aikuisen myönteinen asenne lasten osallistumista kohtaan ja kyky nähdä ero osallistumisen ja osallistamisen välillä on tärkeää. Lapsen osallistumisen ja aikuisen osallistamisen eron tunnistaminen auttaa kehittämään lapsen aktiivista osallisuutta varhaiskasvatuksessa.
Tutkielmani on kerronnallinen tutkimus, jossa keskeisin aineisto muodostui pienistä kertomuksista ja jossa on viitteitä toimintatutkimuksesta. Tutkimusaineisto muodostui avoimessa varhaiskasvatuskerhossa kuvaamistani videoista ja aikuisten teemahaastatteluista sekä videoiden kommentointikeskustelusta. Videoaineistosta erottelin 25 pientä kertomusta eli episodia. Aineistot analysoin teemoittelemalla aineistoja ja suhteuttamalla niitä henkilöstön kanssa videoista käytyihin keskusteluihin.
Tutkielman tuloksista voi todeta lapsilähtöisen osallistumisen olevan neljänlaista toimintaa. Aikuisen ja lapsen yhteistä toimintaa, lapsen tavoittelemaa toimintaa jonka aikuinen auttamalla mahdollistaa ja lapsen itsenäisesti toteuttamaa toimintaa. Lapsi voi myös osallistua mukautumalla muiden toimintaan. Aikuislähtöistä osallistamista, jossa lapsi on aktiivinen, tapahtuu yhteisissä ohjatuissa tuokioissa ja arkirutiineihin liittyvissä toiminnoissa.
Tutkimustuloksista teen neljä johtopäätöstä. 1. Toimintaympäristö vaikuttaa siihen, miten lapsilähtöinen lapsen aktiivinen osallistuminen mahdollistuu. 2. Sensitiivisen aikuisen läsnäolo korostuu erityisesti, kun lapsi on vasta aloittanut varhaiskasvatuksessa. 3. Lapsi hyväksyy usein aikuisen tulkinnan, vaikka se olisi eriävä lapsen oman tavoitteen kanssa. 4. Aikuisen myönteinen asenne lasten osallistumista kohtaan ja kyky nähdä ero osallistumisen ja osallistamisen välillä on tärkeää. Lapsen osallistumisen ja aikuisen osallistamisen eron tunnistaminen auttaa kehittämään lapsen aktiivista osallisuutta varhaiskasvatuksessa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [26782]