Ekologisuuden ja kannattavuuden välinen riippuvuus PK-yrityksissä
Vaaramo, Eero-Pekka (2018-11-06)
Vaaramo, Eero-Pekka
E.-P. Vaaramo
06.11.2018
© 2018 Eero-Pekka Vaaramo. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201811072979
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201811072979
Tiivistelmä
Ympäristöasiat ovat yhä enemmän ja enemmän mukana jokapäiväisessä keskustelussa. Nykyään ympäristöasiat ovat tärkeässä roolissa myös yritysmaailmassa ja yritysten täytyy ottaa ympäristöasiat vakavasti eri sidosryhmiltä tulevan paineen vuoksi. Mielipide yritysten ympäristöön panostamisesta on muuttunut vuosikymmenten aikana paljon: alussa ne olivat ylimääräinen ja vältettävä kustannuserä, kun taas nykyään niillä pyritään saavuttamaan kilpailuetua ja taloudellista hyötyä.
Jotta ympäristöasioita voi yrityksessä johtaa, täytyy niiden olla jollain tapaa mitattavissa. Tästä johtuen ympäristöasioita on liitetty yhä tiiviimmin laskentatoimen ja raportoinnin kentälle. Ympäristölaskentatoimella pyritään rekisteröimään, muokkaamaan, analysoimaan ja raportoimaan yrityksen ympäristöön liittyviä asioita. Yrityksillä on tiettyjä lain velvoittamia ympäristöön liittyviä asioita, jotka täytyy raportoida, mutta ne liittyvät pelkästään asioihin jotka vaikuttavat olennaisesti yrityksen toimintaan, talouteen tai tulevaisuudennäkymiin. Vapaaehtoinen ja laajempi ympäristöraportointi on kasvussa ja yrityksille on tarjolla useita erilaisia standardoituja vapaaehtoisia raportointiohjelmia, kuten esimerkiksi GRI:n standardit.
Nykyään iso osa tutkijoista on sitä mieltä, että ympäristöasioihin panostaminen tuo euroja yritykseen enemmän kuin vie, vaikkakin tutkimustulokset ovat edelleen hieman ristiriitaisia. Tämä tutkimus tutkii ympäristöasioiden ja kannattavuuden välistä yhteyttä. Tätä yhteyttä on tutkittu paljon, mutta tulokset eivät ole olleet johdonmukaisia.
Tässä tutkimuksessa tutkittiin ympäristötoiminnan ja kannattavuuden riippuvuutta lineaarisella regressioanalyysillä. Otoksena oli noin 50 yritystä kolmelta eri toimialalta; rakennusalalta, kuljetusalalta ja teollisuuden alalta. Jokaiselta yritykseltä tarkasteltiin kahta vuotta. Ympäristötoimintaa mitattiin sähkön, veden, jätteen ja polttoaineen kulutuksella vuositasolla. Kannattavuutta mitattiin nettotulosprosentilla, myyntikateprosentilla, ROA:lla, ROE:lla ja ROI:lla.
Tuloksena tutkimuksesta saatiin todella maltillinen riippuvuus lukujen välille, eli lisäys kulutuksessa heikentää kannattavuutta. Kaikille ympäristöindikaattoreille löydettiin tilastollista merkitsevyyttä 10 prosentin luottamusvälillä, veden, jätteen ja polttoaineen kulutukselle jopa 5 prosentin luottamusvälillä. Vaikutus kannattavuuteen kaikissa indikaattoreissa oli kuitenkin todella pientä ja merkillepantavaa oli jätteen positiivinen etumerkki, eli jätteen vaikutus kannattavuuteen oli päinvastainen kuin muilla indikaattoreilla.
Merkitsevyys oli kuitenkin todella pientä, joten tutkimus ei juurikaan selkeytä kysymystä ympäristötoiminnan ja kannattavuuden välisestä riippuvuudesta.
Jotta ympäristöasioita voi yrityksessä johtaa, täytyy niiden olla jollain tapaa mitattavissa. Tästä johtuen ympäristöasioita on liitetty yhä tiiviimmin laskentatoimen ja raportoinnin kentälle. Ympäristölaskentatoimella pyritään rekisteröimään, muokkaamaan, analysoimaan ja raportoimaan yrityksen ympäristöön liittyviä asioita. Yrityksillä on tiettyjä lain velvoittamia ympäristöön liittyviä asioita, jotka täytyy raportoida, mutta ne liittyvät pelkästään asioihin jotka vaikuttavat olennaisesti yrityksen toimintaan, talouteen tai tulevaisuudennäkymiin. Vapaaehtoinen ja laajempi ympäristöraportointi on kasvussa ja yrityksille on tarjolla useita erilaisia standardoituja vapaaehtoisia raportointiohjelmia, kuten esimerkiksi GRI:n standardit.
Nykyään iso osa tutkijoista on sitä mieltä, että ympäristöasioihin panostaminen tuo euroja yritykseen enemmän kuin vie, vaikkakin tutkimustulokset ovat edelleen hieman ristiriitaisia. Tämä tutkimus tutkii ympäristöasioiden ja kannattavuuden välistä yhteyttä. Tätä yhteyttä on tutkittu paljon, mutta tulokset eivät ole olleet johdonmukaisia.
Tässä tutkimuksessa tutkittiin ympäristötoiminnan ja kannattavuuden riippuvuutta lineaarisella regressioanalyysillä. Otoksena oli noin 50 yritystä kolmelta eri toimialalta; rakennusalalta, kuljetusalalta ja teollisuuden alalta. Jokaiselta yritykseltä tarkasteltiin kahta vuotta. Ympäristötoimintaa mitattiin sähkön, veden, jätteen ja polttoaineen kulutuksella vuositasolla. Kannattavuutta mitattiin nettotulosprosentilla, myyntikateprosentilla, ROA:lla, ROE:lla ja ROI:lla.
Tuloksena tutkimuksesta saatiin todella maltillinen riippuvuus lukujen välille, eli lisäys kulutuksessa heikentää kannattavuutta. Kaikille ympäristöindikaattoreille löydettiin tilastollista merkitsevyyttä 10 prosentin luottamusvälillä, veden, jätteen ja polttoaineen kulutukselle jopa 5 prosentin luottamusvälillä. Vaikutus kannattavuuteen kaikissa indikaattoreissa oli kuitenkin todella pientä ja merkillepantavaa oli jätteen positiivinen etumerkki, eli jätteen vaikutus kannattavuuteen oli päinvastainen kuin muilla indikaattoreilla.
Merkitsevyys oli kuitenkin todella pientä, joten tutkimus ei juurikaan selkeytä kysymystä ympäristötoiminnan ja kannattavuuden välisestä riippuvuudesta.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [30036]