Hyvinvoinnin tukeminen ravitsemuskasvatuksen avulla varhaiskasvatuksessa

Abstract

Kandidaatintutkielmani aihe on lapsen hyvinvoinnin tukeminen ravitsemuskasvatuksen avulla varhaiskasvatuksessa. Tutkielmassani käsittelen hyvinvointia ravitsemuksen näkökulmasta ja ruokakasvatuksen järjestämistä varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2016), varhaiskasvatuslain (2015/580), vuoden alussa ilmestyneen varhaiskasvatuksen ruokasuosituksen (2018) ja hankintasäädösten velvoittavuuden näkökulmasta. Varhaiskasvatuksen yhtenä tavoitteena on lapsen hyvinvoinnin tukeminen, terveellisiin elämäntapoihin ohjaaminen sekä arjen taitojen opettelu. Ravitsemuskasvatus on yksi keskeisistä menetelmistä, jonka avulla voidaan monipuolisesti toteuttaa varhaiskasvatukseen asetettuja tavoitteita.

Olen perehtynyt aiheeseen sisällönanalyysin avulla tutustuen tuoreeseen varhaiskasvatusta ja ravitsemuskasvatusta ohjaavaan materiaaliin sekä tutkielmani aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja tutkimuksiin. Olen pyrkinyt käyttämään hyödykseni uusinta, lähinnä 2010-luvun materiaalia, kuvaamaan ilmiötä mahdollisimman tarkasti ja tekemään analyysin perusteella päätelmiä ravitsemuskasvatuksen toteuttamistavoista ja vaikutuksista lapsen hyvinvointiin. Tutkijan henkilökohtaiset valinnat ohjaavat tutkimuksen suuntaa ja olenkin tehnyt valintoja jo aiheeni rajauksella. Olen kuitenkin kerännyt ja analysoinut aineistoni asianmukaisesti ja objektiivisesti sekä tuonut esille aiheen monipuolisesti eri näkökulmista. Olen valinnut tutkimukseeni vain luotettavaksi toteamiani lähteitä ja noudattanut eettisiä periaatteita tutkielmaani tehdessä.

Viime vuosina varhaiskasvatuksen vaatimukset ovat lisääntyneet ja velvoitteisiin täytyy vastata myös ruokakasvatuksen toteuttamisen osalta. Ravitsemuskasvatus ei ole vain hyvien pöytätapojen opettelua, sillä käsite pitää sisällään ruokailutapojen lisäksi muun muassa ruoan suunnitteluun, valmistamiseen ja arviointiin osallistumisen, ruokaan ja sen ominaisuuksiin tutustumisen, historian ja perinteiden käsittelyn, kauppa-, tori- ja maatilavierailut, kestävän kehityksen sekä ruoan reitin ymmärtämisen. Toteuttamistapoja voi kuitenkin olla yhtä monta kuin on varhaiskasvattajaa. Ravitsemuskasvatuksella on suuri merkitys tärkeiden arjen taitojen ja tietojen opettamisessa ja oppimisessa. Tutkielmani voi olla suunnannäyttäjä niin ravitsemuskasvatuksen toteuttamiselle kuin sen tutkimiselle varhaiskasvatuksen yksiköissä.