La Heroica Resistencia de Finlandia : talvisodan francolainen narratiivi Espanjan sanomalehdistössä
Kangas, Hannu-Pekka (2018-01-10)
Kangas, Hannu-Pekka
H.-P. Kangas
10.01.2018
© 2018 Hannu-Pekka Kangas. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201801111054
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201801111054
Tiivistelmä
Pro gradussani olen tutkinut talvisotauutisointia espanjalaisessa sanomalehdistössä. Talvisodan tutkimuksen traditioihin kuuluu ajan ulkomaiden lehdistön talvisotauutisoinnin tarkastelu, mistä tällä hetkellä Espanjan lehdistön tarkastelu on puuttunut. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut hälventää sitä perinteistä kansallista näkemystä, että Suomi ja talvisota olisivat olleet irrallisia koko Eurooppaa ja maailmaa muuttaneesta kehityskulusta, mutta myös sitä näkemystä, että Suomi olisi saanut osakseen pelkkää sympatiaa ja koko maailman huomion, ja että tämä huomio olisi toisaalta ollut pelkästään suomalaisen sotapropagandan aikaansaannosta. Talvisota oli olennaisesti kiinni suurvaltojen välisessä politiikassa, ja Suomen ratkaisut osaltaan vaikuttivat koko toisen maailmansodan kehityskuluun. Toki meitä suomalaisia on myös kiinnostanut, mitä talvisodasta ulkomailla ajateltiin. Onhan sota-aika meidän koko nyky-yhteiskuntaamme määrittävä tekijä.
Suomen ja Neuvostoliiton välinen sota vuosina 1939–1940 käytiin puoli vuotta Espanjan sisällissodan jälkeen. Jo vuodesta 1936 alkaneen sisällissodan voittanut kansallismielinen osapuoli nousi valtaan Espanjassa huhtikuussa 1939. Demokraattinen tasavalta syrjäytettiin ja tilalle tuli nationalistinen ja konservatiivinen autoritäärinen hallinto kenraali Francisco Francon johdolla. Valtaannousu vaikutti kaikilla elämän osa-alueilla, kun yhteiskuntaa alettiin rakentamaan uuden francolaisen ideologian mukaan. Tässä kehityksessä tärkeää osaa näytteli luonnollisesti valtion tarkoitukseen valjastettu sanomalehdistö.
Tutkin kahta espanjalaista sanomalehteä: madridilaista monarkistista ABC Madridia sekä barcelonalaista La Vanguardiaa, joka Francon valtaannousun jälkeen joutui hiljentämään liberaaleja äänensävyjään. Lisäksi tutkin ABC Sevillaa, ABC Madridin sisarlehteä. Näiden lähteitten tutkimuksen lähtökohtana oli, että ne erilaisten taustojensa takia voisivat poiketa toisistaan uutisoinnissaan talvisodasta, mikä osoittautuikin osittain todeksi. Tutkimukseni ydinkysymyksiksi muodostuivat, mitä sanomalehdet kirjoittivat talvisodasta, ja miksi. Mitä sodalta odotettiin ja miten sen osapuolia kuvattiin? Mitä muuta Suomesta ja suomalaisista mahdollisesti kirjoitettiin?
Tutkimukseni näkökulmaksi vahvistui talvisodan esittäminen sanomalehdissä narratiivina eli tarinana, joka myötäili Espanjan kansallismielisten ideologisia näkemyksiä. Miten francolainen ideologia näkyi talvisotauutisoinnissa ja miksi? Narratiivista näkökulmaa tutkiessani käytin diskurssianalyysin ja kuvatutkimuksen perusmenetelmiä sanomalehtien retoriikan ja sen tarkoitusten ymmärtämiseksi.
Tärkeimmäksi tutkimustulokseksi muodostui Espanjan ja Suomen kohtaloiden yhdistäminen. Suomen ja Espanjan samankaltaiset vaiheet, erityisesti sisällissodat ja taistelu kommunismia vastaan kristinuskon ja läntisen sivilisaation puolesta nostettiin esiin. Lehdistön näkökulmasta Suomi ja Espanja olivat yhtä niin aatteiltaan kuin menneisyydeltään. Talvisota oli lehdistölle myös keino tarkastella espanjalaisten traumaattista sisällissotaa ja maan kahtiajakautuneisuutta. Talvisota myös nosti Suomen espanjalaisten yleiseen tietoisuuteen. Ennen sotaa Suomi oli ollut varsin outo ja kaukainen maa, mutta Suomen menestyksekäs taistelu Neuvostoliittoa vastaan sekä menneisyys ja kulttuuri herättivät kunnioitusta ja arvostusta sanomalehdissä. Verrattuna tutkimukseen muiden maiden lehdistöistä, Espanjan erikoisuus oli poikkeuksellisen vahva samaistuminen Suomeen, johon ei aikaisemmin ollut juuri mitään yhteistä.
Tutkimukseni lähdeaineisto on kuitenkin aiheeseensa nähden pieni, joten lisätutkimukselle on kysyntää laajentamalla sanomalehtien kirjoa sekä tutkimalla Espanjan valtion virallisia dokumentteja sanomalehdistön ohjeistamisesta. Pro gradun mittapuussa myöskään kaikki aiheelle tärkeät tutkimuskysymykset eivät saaneet tilaa. Lisätutkimusta vaatisi muun muassa espanjalaisen sanomalehdistön arviot talvisodan vaikutuksesta koko toisen maailmansodan kehitykseen, sekä Espanjan lukevan yleisön ajatukset talvisodasta.
Suomen ja Neuvostoliiton välinen sota vuosina 1939–1940 käytiin puoli vuotta Espanjan sisällissodan jälkeen. Jo vuodesta 1936 alkaneen sisällissodan voittanut kansallismielinen osapuoli nousi valtaan Espanjassa huhtikuussa 1939. Demokraattinen tasavalta syrjäytettiin ja tilalle tuli nationalistinen ja konservatiivinen autoritäärinen hallinto kenraali Francisco Francon johdolla. Valtaannousu vaikutti kaikilla elämän osa-alueilla, kun yhteiskuntaa alettiin rakentamaan uuden francolaisen ideologian mukaan. Tässä kehityksessä tärkeää osaa näytteli luonnollisesti valtion tarkoitukseen valjastettu sanomalehdistö.
Tutkin kahta espanjalaista sanomalehteä: madridilaista monarkistista ABC Madridia sekä barcelonalaista La Vanguardiaa, joka Francon valtaannousun jälkeen joutui hiljentämään liberaaleja äänensävyjään. Lisäksi tutkin ABC Sevillaa, ABC Madridin sisarlehteä. Näiden lähteitten tutkimuksen lähtökohtana oli, että ne erilaisten taustojensa takia voisivat poiketa toisistaan uutisoinnissaan talvisodasta, mikä osoittautuikin osittain todeksi. Tutkimukseni ydinkysymyksiksi muodostuivat, mitä sanomalehdet kirjoittivat talvisodasta, ja miksi. Mitä sodalta odotettiin ja miten sen osapuolia kuvattiin? Mitä muuta Suomesta ja suomalaisista mahdollisesti kirjoitettiin?
Tutkimukseni näkökulmaksi vahvistui talvisodan esittäminen sanomalehdissä narratiivina eli tarinana, joka myötäili Espanjan kansallismielisten ideologisia näkemyksiä. Miten francolainen ideologia näkyi talvisotauutisoinnissa ja miksi? Narratiivista näkökulmaa tutkiessani käytin diskurssianalyysin ja kuvatutkimuksen perusmenetelmiä sanomalehtien retoriikan ja sen tarkoitusten ymmärtämiseksi.
Tärkeimmäksi tutkimustulokseksi muodostui Espanjan ja Suomen kohtaloiden yhdistäminen. Suomen ja Espanjan samankaltaiset vaiheet, erityisesti sisällissodat ja taistelu kommunismia vastaan kristinuskon ja läntisen sivilisaation puolesta nostettiin esiin. Lehdistön näkökulmasta Suomi ja Espanja olivat yhtä niin aatteiltaan kuin menneisyydeltään. Talvisota oli lehdistölle myös keino tarkastella espanjalaisten traumaattista sisällissotaa ja maan kahtiajakautuneisuutta. Talvisota myös nosti Suomen espanjalaisten yleiseen tietoisuuteen. Ennen sotaa Suomi oli ollut varsin outo ja kaukainen maa, mutta Suomen menestyksekäs taistelu Neuvostoliittoa vastaan sekä menneisyys ja kulttuuri herättivät kunnioitusta ja arvostusta sanomalehdissä. Verrattuna tutkimukseen muiden maiden lehdistöistä, Espanjan erikoisuus oli poikkeuksellisen vahva samaistuminen Suomeen, johon ei aikaisemmin ollut juuri mitään yhteistä.
Tutkimukseni lähdeaineisto on kuitenkin aiheeseensa nähden pieni, joten lisätutkimukselle on kysyntää laajentamalla sanomalehtien kirjoa sekä tutkimalla Espanjan valtion virallisia dokumentteja sanomalehdistön ohjeistamisesta. Pro gradun mittapuussa myöskään kaikki aiheelle tärkeät tutkimuskysymykset eivät saaneet tilaa. Lisätutkimusta vaatisi muun muassa espanjalaisen sanomalehdistön arviot talvisodan vaikutuksesta koko toisen maailmansodan kehitykseen, sekä Espanjan lukevan yleisön ajatukset talvisodasta.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29998]