Nuorten ahdistuneisuushäiriöt : syitä, seurauksia ja koulun tukitoimia

Tässä tutkielmassa tavoitteeni on selvittää mistä nuorten ahdistuneisuushäiriöt johtuvat ja miten ne ilmenevät. Lisäksi selvitän miten koulu voi tukea nuoren mielenterveyttä. Tutkielma on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka lähteinä käytän alan uusinta tutkimustietoa, pääasiassa 2010-luvulta. Poikkeuksena ovat tietyt vanhemmat lähteet, joita voidaan tämän tutkielman konteksteissa pitää relevantteina. Lähdekirjallisuus on peräisin pääasiassa kansainvälisistä julkaisuista, mutta myös kotimaista kirjallisuutta on kattavasti.

Ahdistuneisuushäiriöt ovat vakavia psyykkisiä sairauksia, joihin yleisimmin liittyy sellainen pitkittynyt ahdistuneisuus, johon ei löydy tarkkaa syytä. Tässä tutkielmassani määrittelen ahdistuneisuushäiriöt ICD-10 tautiluokituksen mukaisesti. Tämä Maailman terveysjärjestö WHO:n tautiluokitus on käytössä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin, ja sitä on päivitetty viimeksi vuonna 2011.

Ahdistuneisuushäiriö on yksi yleisimmistä tunteiden ja käyttäytymisen häiriöistä lapsilla ja nuorilla. Syyt voivat olla biologisia ja perinnöllisiä, temperamenttiin ja persoonallisuuteen liittyviä tai kiintymyssuhteisiin tai sosiaalisiin suhteisiin liittyviä. Myös elämäntilanteiden kuormittavuus voi johtaa ahdistuneisuushäiriöiden syntyyn.

Ahdistuneisuushäiriön merkkejä voivat olla muun muassa sosiaalinen vetäytyminen tai kiusaamiskäyttäytyminen. Ahdistuneisuushäiriön omaava lapsi tai nuori on alttiimpi sekä kiusatuksi että kiusaajaksi tulemiselle.

Aikuisten tuki ja ohjaus sosiaalisessa ympäristössä ovat avainasemassa nuorten ahdistuneisuushäiriöiden ennaltaehkäisemisessä sekä niiden varhaisessa tunnistamisessa ja puuttumisessa. Sosiaaliset suhteet ja tunne joukkoon kuulumisesta ovat nuoren hyvinvoinnille olennaisia tekijöitä.