Luova tanssi lapsen tunnetaitojen tukijana

Abstract

Tämä tutkielma käsittelee aihetta miten luovan tanssin keinoin voidaan tukea varhaiskasvatusikäisen lapsen tunnetaitoja. Koska tanssi on kehollista toimintaa, tuon tutkielmassani esille kehollisuuden käsitteen. Työn taustalla vaikuttaa teoria oppimisen ja tiedon kehollisuudesta. Tavoitteeni on rakentaa kuvaa siitä, mikä on luovan tanssin, kehollisuuden ja tunteiden välinen yhteys. Tutkimukseni teoreettinen viitekehys liikkuu psykologian tieteenalan, kasvatustieteen ja tanssitutkimuksen kentällä. Tutkimusmenetelmänä käytän integroivaa kirjallisuuskatsausta. Integroivassa kirjallisuuskatsauksessa ensiksi määritellään tutkimusongelma, jonka jälkeen hankitaan tutkimusongelman aihetta käsittelevä lähdeaineisto. Lähdeaineisto arvioidaan ja analysoidaan. Lopuksi tutkija esittelee tulokset ja tulkinnan aineiston pohjalta.

Ajankohtaisessa kasvatuskeskustelussa on viime aikoina ollut vahvemmin esillä koulujen ja päiväkotien tunnekasvatus. Tunnetaidoilla ymmärretään olevan yhteys ihmisen psyykkiseen hyvinvointiin ja sosiaalisten suhteiden toimivuuteen. Olen halunnut nostaa luovan tanssin ja kehollisuuden avulla esille yhden uuden näkökulman ja keinon tukea lapsen tunnekehitystä. Aiheeni valintaan on vaikuttanut oma tanssiharrastuneisuuteni ja syvä kokemus siitä, että tanssin avulla voi kokea ja ilmaista tunteita.

Tutkimukseni aihe osoittautui sangen haastavaksi, sillä aikaisempaa tutkimusta erityisesti luovan tanssin ja kehollisuuden merkityksestä lapsen tunnetaitojen tukijana ei löytynyt. Lähdeaineiston niukkuuden vuoksi olen soveltanut aiheeni kannalta lähellä olevia tutkimuksia, mitä voidaan pitää työni luotettavuuden kannalta heikentävänä tekijänä.Tutkimukseni tulosten perusteella voidaan todeta, että kehollisuus, tunnetaidot ja luova tanssi kietoutuvat vahvasti toisiinsa. Luovan tanssin sekä kehon ja mielen yhteyden avulla voidaan tukea lapsen tunnetaitojen kehitystä. Erityisesti tanssiohjelmat voivat tukea sellaisten lasten kehitystä, joilla on erityisen tuen tarpeita. Empiiristä tutkimusta aiheesta on kuitenkin vielä tehty sangen vähän, joten lisätutkimukselle on tarvetta.