Leikin kehykset : lasten vertaiskulttuurin ja varhaiskasvatusympäristön vaikutukset lasten leikille
Karevuo, Tiina (2018-05-18)
Karevuo, Tiina
T. Karevuo
18.05.2018
© 2018 Tiina Karevuo. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805312072
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805312072
Tiivistelmä
Vuonna 2016 voimaan tulleet varhaiskasvatussuunnitelman perusteet velvoittavat kasvattajia tukemaan lapsen osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia omassa yhteisössään sekä tukemaan lapsen toimintaa vertaisryhmässä. Tutkimuksissa leikki näyttäytyy lapsille omana toiminnan kenttänä ja isona osana vertaiskulttuuria. Leikki sosiaalisena tilanteena on lapsille tärkeä toiminnallinen konteksti, jossa opitaan arkielämässä tarvittavia taitoja, sosiaalisia normeja, tutkitaan fysiikan lakeja ja luodaan vertaissuhteita sekä lasten omaa kulttuuria.
Vertaisryhmässä toimimista ja leikkiä on osattu jo pitkään arvostaa erityisesti tulevaisuuden oppimisen ja sosiaalisten taitojen kannalta. Modernin maailman eriytyneet yhteisöt, kuten instituutiot ja harrastusryhmät, ovat kuitenkin jo lapsille tärkeitä keskinäisen toiminnan tapahtumapaikkoja. Näissä vertaisryhmien merkitys lapselle itselle korostuu. Kasvattajalle on siis yhä merkityksellisempää tuntea lasten leikin ja vertaiskulttuurin moniulotteisuutta.
Kirjallisuuskatsaukseni on aihetta läpileikkaava tietolähde erityisesti varhaiskasvattajille, mutta myös muille lasten kanssa toimiville. Tarkastelen vertaiskulttuuria ja varhaiskasvatusympäristöä lasten toimintaan vaikuttavina kehyksinä leikin kontekstissa. Tutkielmani taustateoriana toimii Goffmanin kehysanalyysi, jonka avulla jäsentelen varhaiskasvatuksen toimijoiden toiminta- ja ajattelumalleja.
Varhaiskasvatuksessa lapsiryhmän vertaiskulttuuri ja varhaiskasvatuksen formaali kulttuuri muodostavat lasten toiminnan ja leikin kehykset. Lasten vertaiskulttuurin käsitys lapsena olemisesta ja toimimisesta voivat erota formaalin kulttuurin ohjaamasta huomattavasti. Lapset toimivat näiden kulttuurien välissä hakien omaa paikkaansa yhteisössä ja toteuttaen omia tavoitteitaan. Lapsille merkittävinä tavoitteina näyttäytyvät osallisuus, ryhmään kuuluminen sekä toimintaan vaikuttaminen. Lapset pyrkivät aktiivisesti rakentamaan ja määrittelemään omia ja toisten toiminnan mahdollisuuksia monin, kyseenalaisinkin, keinoin. Leikissä vertaiskulttuuri vaikuttaa leikin rakentumiseen sekä rooleihin ja toisaalta leikkijän roolit määrittävät hänen paikkaansa yhteisössä. Aikuiset eivät aina ymmärrä lasten tilannekohtaisia kehyksiä ja varhaiskasvatuksen käytännöt saattavat rajata lasten toiminnan mahdollisuuksia paljonkin. Lasten havainnointi ja tieto lasten vertaiskulttuurien piirteistä auttaa kasvattajia kehittämään käytäntöjä lasten vertaiskulttuurin positiivisia puolia tukeviksi.
Vertaisryhmässä toimimista ja leikkiä on osattu jo pitkään arvostaa erityisesti tulevaisuuden oppimisen ja sosiaalisten taitojen kannalta. Modernin maailman eriytyneet yhteisöt, kuten instituutiot ja harrastusryhmät, ovat kuitenkin jo lapsille tärkeitä keskinäisen toiminnan tapahtumapaikkoja. Näissä vertaisryhmien merkitys lapselle itselle korostuu. Kasvattajalle on siis yhä merkityksellisempää tuntea lasten leikin ja vertaiskulttuurin moniulotteisuutta.
Kirjallisuuskatsaukseni on aihetta läpileikkaava tietolähde erityisesti varhaiskasvattajille, mutta myös muille lasten kanssa toimiville. Tarkastelen vertaiskulttuuria ja varhaiskasvatusympäristöä lasten toimintaan vaikuttavina kehyksinä leikin kontekstissa. Tutkielmani taustateoriana toimii Goffmanin kehysanalyysi, jonka avulla jäsentelen varhaiskasvatuksen toimijoiden toiminta- ja ajattelumalleja.
Varhaiskasvatuksessa lapsiryhmän vertaiskulttuuri ja varhaiskasvatuksen formaali kulttuuri muodostavat lasten toiminnan ja leikin kehykset. Lasten vertaiskulttuurin käsitys lapsena olemisesta ja toimimisesta voivat erota formaalin kulttuurin ohjaamasta huomattavasti. Lapset toimivat näiden kulttuurien välissä hakien omaa paikkaansa yhteisössä ja toteuttaen omia tavoitteitaan. Lapsille merkittävinä tavoitteina näyttäytyvät osallisuus, ryhmään kuuluminen sekä toimintaan vaikuttaminen. Lapset pyrkivät aktiivisesti rakentamaan ja määrittelemään omia ja toisten toiminnan mahdollisuuksia monin, kyseenalaisinkin, keinoin. Leikissä vertaiskulttuuri vaikuttaa leikin rakentumiseen sekä rooleihin ja toisaalta leikkijän roolit määrittävät hänen paikkaansa yhteisössä. Aikuiset eivät aina ymmärrä lasten tilannekohtaisia kehyksiä ja varhaiskasvatuksen käytännöt saattavat rajata lasten toiminnan mahdollisuuksia paljonkin. Lasten havainnointi ja tieto lasten vertaiskulttuurien piirteistä auttaa kasvattajia kehittämään käytäntöjä lasten vertaiskulttuurin positiivisia puolia tukeviksi.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29905]