”Luovalla leikillä on merkitystä” : positiiviset merkittävät ilmiöt taidepsykoterapiassa potilaan kehityksen näkökulmasta taidepsykoterapeutin kertomuksessa

Abstract

Taideterapia on alati yleistyvä psykoterapiamuoto, jonka sisällä käytetään luovaa prosessia terapian tukena. Taideterapiaan kuuluu monia erityisiä tekijöitä verrattuna perinteisiin verbaaliterapioihin, jonka vuoksi on tärkeää tutkia erityisesti taideterapiaprosessin sisällä olevia ilmiöitä. Taideterapian erityisen luonteen vuoksi on tärkeää lisätä tutkimustietoa taideterapian prosessista. Tutkielmani tarkoitus on kerätä tietoa ja lisätä ymmärrystä taideterapiassa ilmenevistä positiivisista merkittävistä ilmiöistä taideterapeutin kokemusten kautta. Tutkielma lisää ymmärrystä siitä, mitä hetkiä, vaikutuksia, tilanteita, ilmiöitä ja prosesseja taideterapeutti voi pitää merkittävänä taideterapiaprosessissa potilaan kehityksen näkökulmasta. Tutkimalla terapeutin käsityksiä, tulkintoja, kokemuksia ja ajatuksia terapiassa ilmenevistä merkittävistä ilmiöistä ja keräämällä siitä tietoa, voidaan lisätä ymmärrystämme siitä, kuinka terapeutit käsittävät ja ymmärtävät potilaan kokemusta terapiasta.

Positiiviset merkittävät ilmiöt terapiassa ja ohjauksessa ovat erityisiä ohjaus- ja terapiaprosessista esille nousevia ohjausta ja terapiaa edistäviä hetkiä, tapahtumia tai ilmiöitä.

Tutkielma on kuvaava, retrospektiivinen laadullinen tutkimus, jonka aihe ja aineisto liittää tutkielman taideterapian prosessitutkimuksen piiriin. Menetelmällisesti tutkimukseni on narratiivista tutkimusta ja käyttämäni analyysimenetelmä on narratiivinen analyysi. Keräsin aineiston haastattelemalla psykoanalyyttistä kuvataidepsykoterapeuttia ja käytin kerronnallisen haastattelun menetelmää aineistonkeruussa. Tämän lisäksi haastateltava oli kanssatutkijana aineiston koonnissa, analyysissa ja tulosten muotoilussa.

Tutkin mitä merkittävien ilmiöiden kategorioita haastateltavan kertomuksesta nousi esille, mitä uusia merkittävien ilmiöiden kategorioita kertomuksesta muodostui ja mitkä tekijät kuvaavat merkittävien ilmiöiden kategorioita.

Aineistosta löytyi kahdeksan kappaletta jo aiemmissa tutkimuksissa esiin tulleita merkittävien ilmiöiden kategorioita: 1) tietoisuus/oivallus/itseymmärrys, 2) itsereflektiokyky, 3) hyväksynnän ja luottamuksen ilmapiiri, 4) potilaan taiteen teon ja ilmaisun vapaus, 5) luovuuden kasvu, 6) helpotus, 7) voimaantuminen, 8) tunteiden ja tunnekokemusten ilmaisu ja tutkiskelu. Aineistosta nousivat esiin seitsemän uutta merkittävien ilmiöiden kategoriaa: 1) transferenssin tutkiminen ja tulkinta, 2) kyky etäännyttää vaikeita asioita itsestä, 3) terapiasuhde, 4) rakenteiden luonti ja keskenjääneen kehityksen edistäminen, 5) terapeutin eläytymiskyky, 6) terapeutin työnohjaus ja 7) terapeutin omahoito. Tuloksissa heijastuu taiteen ja psykoanalyysin erityinen näkökulma. Terapeutin työnohjaus, omahoito ja terapiasuhde näyttävät luovan terapialle pohjan, joka tukee muiden merkittävien ilmiöiden esiintymistä terapiaprosessissa, ja lopulta johtavat potilaan oivalluskokemusten syntyyn ja itseymmärryksen kasvuun.

Art therapy is a form of psychotherapy, which involves creative process embodied in therapy sessions. It includes many special factors compared to the more traditional verbal therapies. Because of the special nature of art therapy, it is important to also study the phenomenons in art therapy process specifically. The purpose of this thesis was to collect information on the positive significant events from the experiences of an art therapist and thus broaden the understanding and knowledge of the subject. This study shows what type of moments, effects, situations, phenomenons and processes an art therapist can find to be important and significant for the patient’s art therapy process. By studying therapist’s conceptions, interpretations, experiences and thoughts on significant events in the therapy process, we can understand better how therapists see and comprise the patient’s therapy experiences.

Positive significant events in therapy and councelling are specific events, moments and phenomenons which are seen helpful for the councelling and therapy process.

This study is a retrospective qualitative study. I use narrative methodology and narrative analysis. I collected the data by recording art therapist’s narratives about therapy process, and together with the interviewee as my fellow researcher, we analyzed and constructed the results from the interviewee’s narratives.

The research questions are: 1) What significant event categories rose from the art therapist’s narratives?, 2) Was there any new significant events compared to the previous studies?, 3) What describes the significant event categories?

The results of this thesis consists of 15 significant event categories, from which eight categories have been seen in previous studies and seven categories are new compared to the previous studies. Categories are 1) awareness/insight/self-understanding, 2) ability to self-reflect, 3) atmosphere of trust and acceptance, 4) freedom of expression, 5) boost of creativity, 6) relief, 7) empowerment, 8) expression and reflection of emotions. The new categories based on this research are: 1) analysis and interpretation of transference, 2) the ability to distance difficult experiences from self, 3) therapeutic relationship, 4) building mental structures ja promoting to advance stagnated mental development, 5) therapist’s ability to emphatize, 6) therapist’s professional guidance ja 7) therapist’s own therapy. Results reflects the special nature of art and psychoanalysis. It seems, that therapist’s own therapy, professional guidance and therapeutic relationship forms the base structure of the therapy process, in which the significant events occur. This base structure supports the occurrence of significant events, which eventually lead to patient’s better self-understanding and awareness.