Jokaiselle oppilaalle oikeudenmukaisempi koulu interkulttuurisen kasvatuksen avulla
Patinen, Reetta (2018-05-28)
Patinen, Reetta
R. Patinen
28.05.2018
© 2018 Reetta Patinen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805312215
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805312215
Tiivistelmä
Tarkastelen kandidaatin tutkielmassani interkulttuurisuutta ja siihen läheisesti kietoutuvia käsitteitä, kuten kulttuuria sekä kulttuurin ja identiteetin moninaisuutta. Lisäksi käsittelen interkulttuurista kasvatusta ja pohdin, kuinka sen toteutumista voitaisiin edistää alakoulussa. Tutkielmani tavoitteena on selvittää, mitä interkulttuurisuus tarkoittaa ja kuinka interkulttuurisen kasvatuksen toteutumista voitaisiin edistää alakoulussa.
Suomessa asuu kulttuuriselta taustaltaan hyvin monenlaisia suomalaisia, eikä tämä moninaisuus ole laskussa. Välimatkat ovat lyhentyneet monessa mielessä, sillä ihmiset liikkuvat ja sähköinen viestintä mahdollistaa nopean maantieteelliset rajat ylittävän kommunikoinnin. Jokaisen arki on eri tavoin yhteydessä universaaleihin tapahtumiin. Suomi on myös politiikan näkökulmasta avoimesti tekemisissä Euroopan ja koko maailman kanssa. Se kuuluu Euroopan unioniin ja on näin ollen sitoutunut kansainväliseen vuorovaikutukseen. Interkulttuurinen kasvatus onkin välttämätöntä ihmisten liikkuvuuden ja maahanmuuton vuoksi, mutta myös heidän erilaisuutensa, kuten iän, sukupuolen, ulkonäön ja eri alakulttuureihin kuulumisen vuoksi.
Vaikka interkulttuurinen kasvatus on tärkeää jokaisen yhteiskuntaelämän osa-alueella, sen pääpainon voidaan ajatella olevan lapsissa ja nuorissa. Tämä perustuu käsitykselle siitä, että lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden interkulttuuristen yhteiskuntien jäseniä. On myös tärkeää huomata, että interkulttuurinen kasvatus on jokaista oppilasta varten, ei ainoastaan vähemmistöryhmiin kuuluville oppilaille. Valtakulttuuriin kuuluvien oppilaiden ajatellaan itsesiassa tarvitsevan interkulttuurista kasvatusta jopa eniten.
Interkulttuurista kasvatusta on toteutettu suomalaisissa alakouluissa usein teemaviikkoina tai yksittäisinä projekteina. Tällaista lähestymistapaa on kuitenkin kritisoitu, sillä interkulttuurisen kasvatuksen tulisi olla osa koulun arkea ja se pitäisi nähdä jopa eräänlaisena filosofiana. Tarkastelen interkulttuurisen kasvatuksen kehittämistä opetussuunnitelman ja opettajan interkulttuurisen kompetenssin näkökulmasta.
Suomessa asuu kulttuuriselta taustaltaan hyvin monenlaisia suomalaisia, eikä tämä moninaisuus ole laskussa. Välimatkat ovat lyhentyneet monessa mielessä, sillä ihmiset liikkuvat ja sähköinen viestintä mahdollistaa nopean maantieteelliset rajat ylittävän kommunikoinnin. Jokaisen arki on eri tavoin yhteydessä universaaleihin tapahtumiin. Suomi on myös politiikan näkökulmasta avoimesti tekemisissä Euroopan ja koko maailman kanssa. Se kuuluu Euroopan unioniin ja on näin ollen sitoutunut kansainväliseen vuorovaikutukseen. Interkulttuurinen kasvatus onkin välttämätöntä ihmisten liikkuvuuden ja maahanmuuton vuoksi, mutta myös heidän erilaisuutensa, kuten iän, sukupuolen, ulkonäön ja eri alakulttuureihin kuulumisen vuoksi.
Vaikka interkulttuurinen kasvatus on tärkeää jokaisen yhteiskuntaelämän osa-alueella, sen pääpainon voidaan ajatella olevan lapsissa ja nuorissa. Tämä perustuu käsitykselle siitä, että lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden interkulttuuristen yhteiskuntien jäseniä. On myös tärkeää huomata, että interkulttuurinen kasvatus on jokaista oppilasta varten, ei ainoastaan vähemmistöryhmiin kuuluville oppilaille. Valtakulttuuriin kuuluvien oppilaiden ajatellaan itsesiassa tarvitsevan interkulttuurista kasvatusta jopa eniten.
Interkulttuurista kasvatusta on toteutettu suomalaisissa alakouluissa usein teemaviikkoina tai yksittäisinä projekteina. Tällaista lähestymistapaa on kuitenkin kritisoitu, sillä interkulttuurisen kasvatuksen tulisi olla osa koulun arkea ja se pitäisi nähdä jopa eräänlaisena filosofiana. Tarkastelen interkulttuurisen kasvatuksen kehittämistä opetussuunnitelman ja opettajan interkulttuurisen kompetenssin näkökulmasta.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34607]