Kansakoulusta peruskouluun, laulusta musiikkiin
Korpi, Sanna (2018-02-16)
S. Korpi
16.02.2018
© 2018 Sanna Korpi. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201803011279
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201803011279
Tiivistelmä
Tutkimuksessani käsittelen mitä musiikinopetus on ollut kouluninstituution rakentuessa ja mikä sen asema on ollut kouluissa. Selvitän, millaista musiikinopetus on ollut kansakouluissa sekä miten kansakoulun musiikinopetus on muuttunut peruskouluun siirryttäessä 1970-luvulla. Teen kirjallisuuskatsauksen, missä peilaan kansakoulun sekä 1970 vuoden peruskoulun musiikin opetussuunnitelmaa käytännön opetukseen, jotta nähdään, onnistuiko musiikin opetussuunnitelmien sisältöjen ja tavoitteiden toteuttaminen käytännön opetuksessa. Käsittelen samalla hieman opetussuunnitelmien takana olevia musiikin opetusoppeja sekä opetusmateriaaleja, jotka toimivat aikansa opetussuunnitelmien rinnalla.
Kansakoulussa musiikki on ollut nimeltään laulu. Koska ei ollut käytössä koulusoittimistoa, keskityttiin kansakoulussa panostamaan laulunopetukseen. Laulu sai toimia monia kymmeniä vuosia omana oppiaineenaan. Myöhemmin sotien jälkeen sekä viimeistään peruskoulun kynnyksellä alkoi kouluilla olla varaa ja mahdollisuuksia hankkia soittimistoa. Myös uudet musiikki metodit maailmalta alkoivat rantautua Suomen musiikkipedagogiikkaan. Peruskouluun siirryttäessä laulu muuttuikin nimeksi musiikki.
Laulaminen on silti jäänyt vahvasti musiikintuntien elementiksi, vaikka musiikintuntejamme rikastuttaa yhä useammat musisointi- ja opetusmenetelmät. Monipuolistaminen on kuitenkin tuonut monenlaisia haasteita käytännön opetukseen. Tällöin haastavista tilanteista pääsee helpommin pois yksinkertaistamalla. Musiikintunneilla se tarkoittaa yleensä laulujen laulattamista korvakuulolta.
Tutkimuksessa nähdään, millä tavoin musiikin opetussuunnitelmien monipuolistaminen on vaikuttanut käytännön opetukseen. Voimme myös nähdä millä tavoin koulutusinstituutio on ottanut aikanaan huomioon muuttuvan musiikin opetuksen. Näin ollen voimme oppia ymmärtämään nykyistä peruskoulun musiikin opetussuunnitelmaa, kun tiedämme, miten ennen on opetettu musiikkia Suomen kouluinstituutiossa.
Kansakoulussa musiikki on ollut nimeltään laulu. Koska ei ollut käytössä koulusoittimistoa, keskityttiin kansakoulussa panostamaan laulunopetukseen. Laulu sai toimia monia kymmeniä vuosia omana oppiaineenaan. Myöhemmin sotien jälkeen sekä viimeistään peruskoulun kynnyksellä alkoi kouluilla olla varaa ja mahdollisuuksia hankkia soittimistoa. Myös uudet musiikki metodit maailmalta alkoivat rantautua Suomen musiikkipedagogiikkaan. Peruskouluun siirryttäessä laulu muuttuikin nimeksi musiikki.
Laulaminen on silti jäänyt vahvasti musiikintuntien elementiksi, vaikka musiikintuntejamme rikastuttaa yhä useammat musisointi- ja opetusmenetelmät. Monipuolistaminen on kuitenkin tuonut monenlaisia haasteita käytännön opetukseen. Tällöin haastavista tilanteista pääsee helpommin pois yksinkertaistamalla. Musiikintunneilla se tarkoittaa yleensä laulujen laulattamista korvakuulolta.
Tutkimuksessa nähdään, millä tavoin musiikin opetussuunnitelmien monipuolistaminen on vaikuttanut käytännön opetukseen. Voimme myös nähdä millä tavoin koulutusinstituutio on ottanut aikanaan huomioon muuttuvan musiikin opetuksen. Näin ollen voimme oppia ymmärtämään nykyistä peruskoulun musiikin opetussuunnitelmaa, kun tiedämme, miten ennen on opetettu musiikkia Suomen kouluinstituutiossa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29585]