The Acoustic Voice Quality Index äänihuulihalvauspotilaiden ja spasmodisten dysfoniapotilaiden äänen laadun mittarina
Härkönen, Pauli (2018-02-07)
P. Härkönen
07.02.2018
© 2018 Pauli Härkönen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201802081193
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201802081193
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää tietokonepohjaisen objektiivisen The Acoustic Voice Quality Index -mittarin (AVQI) soveltuvuutta suomenkielisten puhujien äänen laadun mittaukseen. Tutkimuksessa kysyttiin, pystyykö mittari erottamaan terveet äänet äänihäiriöistä. Tutkitut häiriöryhmät olivat äänihuulihalvaus ja spasmodinen dysfonia. Myös äänihäiriöryhmien väliltä etsittiin eroja AVQI-mittauksilla.
Tähän tutkimukseen osallistui yhteensä 95 tutkittavaa: äänihuulihalvauksesta kärsivät (n = 20), spasmodisesta dysfoniasta kärsivät (n = 19) ja terveääniset puhujat (n = 56). Kaikki olivat äidinkieleltään suomea puhuvia aikuisia. Äänihäiriöistä kärsivät puhujat olivat Tampereen yliopistollisen sairaalan foniatrian poliklinikan potilaita, joilla oli oltava diagnosoituna oikea äänihäiriö. Tutkimuksen aineistona käytetyt äänitykset kerättiin terveäänisten osalta Tampereen yliopistolla ja äänihäiriöstä kärsivien osalta TAYS:n foniatrisella poliklinikalla, joissa kummassakin oli käytössä sama äänityslaitteisto. Kultakin puhujalta kerättiin kolme pidennetyn vokaalin näytettä sekä luentanäyte. Äänitiedostot analysoitiin AVQI-skriptillä Praat-puheanalyysiohjelmassa. Tulokseksi saadut AVQI-arvot muodostuivat painotetusti kuudesta eri äänenlaatua mittaavasta akustisesta parametrista.
Tässä tutkimuksessa löydettiin tilastollisesti erittäin merkitsevää eroa verrattaessa terveäänisten puhujien AVQI-arvojen keskiarvoa kumman tahansa äänihäiriöryhmän keskiarvoon. Myös kaikkien paitsi yhden AVQI:n osaparametrin keskiarvojen väliltä löydettiin tilastollisesti erittäin merkitsevät erot verrattaessa terveäänisten ryhmää äänihäiriöryhmiin. Ainoastaan piirteessä tilt of trendline through spectrum (spektrin regressiosuoran kulma) ei tilastollista merkitsevyyttä löytynyt kontrolliryhmän ja spasmodisesta dysfoniasta kärsivien väliltä. Piirre kuitenkin erotti ainoana piirteenä äänihuulihalvauksen ja spasmodisen dysfonian toisistaan tilastollisesti merkitsevästi.
Tutkimus antaa näyttöä siitä, että AVQI on tehokas erottamaan häiriintyneen äänen häiriöttömästä suomenkielisilläkin puhujilla. Tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina, eivätkä ne ole automaattisesti yleistettävissä kaikkiin äänihäiriöryhmiin. Varmuutta ei saatu siitä, erottaako AVQI äänihäiriöitä laadullisesti toisistaan.
Tähän tutkimukseen osallistui yhteensä 95 tutkittavaa: äänihuulihalvauksesta kärsivät (n = 20), spasmodisesta dysfoniasta kärsivät (n = 19) ja terveääniset puhujat (n = 56). Kaikki olivat äidinkieleltään suomea puhuvia aikuisia. Äänihäiriöistä kärsivät puhujat olivat Tampereen yliopistollisen sairaalan foniatrian poliklinikan potilaita, joilla oli oltava diagnosoituna oikea äänihäiriö. Tutkimuksen aineistona käytetyt äänitykset kerättiin terveäänisten osalta Tampereen yliopistolla ja äänihäiriöstä kärsivien osalta TAYS:n foniatrisella poliklinikalla, joissa kummassakin oli käytössä sama äänityslaitteisto. Kultakin puhujalta kerättiin kolme pidennetyn vokaalin näytettä sekä luentanäyte. Äänitiedostot analysoitiin AVQI-skriptillä Praat-puheanalyysiohjelmassa. Tulokseksi saadut AVQI-arvot muodostuivat painotetusti kuudesta eri äänenlaatua mittaavasta akustisesta parametrista.
Tässä tutkimuksessa löydettiin tilastollisesti erittäin merkitsevää eroa verrattaessa terveäänisten puhujien AVQI-arvojen keskiarvoa kumman tahansa äänihäiriöryhmän keskiarvoon. Myös kaikkien paitsi yhden AVQI:n osaparametrin keskiarvojen väliltä löydettiin tilastollisesti erittäin merkitsevät erot verrattaessa terveäänisten ryhmää äänihäiriöryhmiin. Ainoastaan piirteessä tilt of trendline through spectrum (spektrin regressiosuoran kulma) ei tilastollista merkitsevyyttä löytynyt kontrolliryhmän ja spasmodisesta dysfoniasta kärsivien väliltä. Piirre kuitenkin erotti ainoana piirteenä äänihuulihalvauksen ja spasmodisen dysfonian toisistaan tilastollisesti merkitsevästi.
Tutkimus antaa näyttöä siitä, että AVQI on tehokas erottamaan häiriintyneen äänen häiriöttömästä suomenkielisilläkin puhujilla. Tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina, eivätkä ne ole automaattisesti yleistettävissä kaikkiin äänihäiriöryhmiin. Varmuutta ei saatu siitä, erottaako AVQI äänihäiriöitä laadullisesti toisistaan.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29959]