Lapsen osallisuuden diskursseja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2016)
Hyvönen, Veera (2018-02-08)
Hyvönen, Veera
V. Hyvönen
08.02.2018
© 2018 Veera Hyvönen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201802091200
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201802091200
Tiivistelmä
Varhaiskasvatus on ollut muutoksessa ja eri tahojen mielenkiinnon kohteena viimeisten vuosien aikana. Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi 1.8.2017 voimaan tulleen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2016) asiakirjan ohjaamaan varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuslakiin lisättiin lapsen osallisuuden määritelmä muutosten yhteydessä elokuussa 2015.
Tässä laadullisessa pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2016) asiakirjassa ilmeneviä lapsen osallisuuden diskursseja. Tutkielmaan teoreettismetodologinen viitekehys muodostui diskurssianalyysin sekä varhaiskasvatuksen pedagogiikan ja lapsen osallisuuden käsitteiden pohjalta. Tutkimusaineisona olevaa asiakirjaa analysoitiin kriittisen diskurssianalyysin menetelmää soveltaen.
Tulosten mukaan varhaiskasvattajan työtä ohjaavassa asiakirjassa oli vahvasti näkyvillä lapsen osallisuuteen liittyviä diskursseja. Lapsen osallisuutta ei määritelty asiakirjassa tarkemmin, joten osallisuuden käsitteen tulkinta jäi tutkijan määriteltäväksi. Lapsen osallisuuden diskursseja jäsentyi analyysin pohjalta seitsemän: lapsen osallisuuden rakentuminen asiakirjassa, lapsen osallisuus toiminnan suunnittelussa, lapsen osallisuus varhaiskasvatuksen oppimiskäsityksessä, lapsen osallisuus varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa, lapsen osallisuus varhaiskasvatuksen oppimisympäristössä, lapsen osallisuus vuorovaikutuksessa ja lapsen osallisuus leikissä.
Lapsen osallisuuden diskurssien kriittinen tarkastelu osoitti, että osallisuus näyttäytyy asiakirjassa aikuislähtöisenä, osin ristiriitaisenakin osallisuuden pedagogiikkana. Toisaalta korostettiin mahdollisuuksia sensitiiviseen osallisuuden toteuttamiseen. Tuloksista muodostui osallisuuden ilmiötä koskevaa ainutlaatuista tulkintaa, johon vaikuttivat osaltaan tutkijan tausta, kokemukset ja työskentely varhaiskasvatuksessa. Tutkielman tuloksina jäsentyneet osallisuuden diskurssit ovat hyödyllisiä käytännön varhaiskasvatustyöhön. Niiden avulla voidaan avata lapsen osallisuuden käsitteen moniulotteisuutta sekä kehittää ja vahvistaa lapsen osallisuuden pedagogiikkaa varhaiskasvatustoiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.
Tässä laadullisessa pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2016) asiakirjassa ilmeneviä lapsen osallisuuden diskursseja. Tutkielmaan teoreettismetodologinen viitekehys muodostui diskurssianalyysin sekä varhaiskasvatuksen pedagogiikan ja lapsen osallisuuden käsitteiden pohjalta. Tutkimusaineisona olevaa asiakirjaa analysoitiin kriittisen diskurssianalyysin menetelmää soveltaen.
Tulosten mukaan varhaiskasvattajan työtä ohjaavassa asiakirjassa oli vahvasti näkyvillä lapsen osallisuuteen liittyviä diskursseja. Lapsen osallisuutta ei määritelty asiakirjassa tarkemmin, joten osallisuuden käsitteen tulkinta jäi tutkijan määriteltäväksi. Lapsen osallisuuden diskursseja jäsentyi analyysin pohjalta seitsemän: lapsen osallisuuden rakentuminen asiakirjassa, lapsen osallisuus toiminnan suunnittelussa, lapsen osallisuus varhaiskasvatuksen oppimiskäsityksessä, lapsen osallisuus varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa, lapsen osallisuus varhaiskasvatuksen oppimisympäristössä, lapsen osallisuus vuorovaikutuksessa ja lapsen osallisuus leikissä.
Lapsen osallisuuden diskurssien kriittinen tarkastelu osoitti, että osallisuus näyttäytyy asiakirjassa aikuislähtöisenä, osin ristiriitaisenakin osallisuuden pedagogiikkana. Toisaalta korostettiin mahdollisuuksia sensitiiviseen osallisuuden toteuttamiseen. Tuloksista muodostui osallisuuden ilmiötä koskevaa ainutlaatuista tulkintaa, johon vaikuttivat osaltaan tutkijan tausta, kokemukset ja työskentely varhaiskasvatuksessa. Tutkielman tuloksina jäsentyneet osallisuuden diskurssit ovat hyödyllisiä käytännön varhaiskasvatustyöhön. Niiden avulla voidaan avata lapsen osallisuuden käsitteen moniulotteisuutta sekä kehittää ja vahvistaa lapsen osallisuuden pedagogiikkaa varhaiskasvatustoiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29998]