Matemaattisesti lahjakkaiden oppilaiden arviointi peruskoulussa
Rytky, Jonna (2018-05-21)
J. Rytky
21.05.2018
© 2018 Jonna Rytky. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805312332
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805312332
Tiivistelmä
Suomalaisessa perusopetuksessa opetuksen tarkoituksena on tukea jokaisen oppilaan oppimista, ja se tulee järjestää jokaiselle oppilaalle heidän omien edellytyksiensä mukaisesti. Sen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että jokaisen oppilaan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon opetusta toteutettaessa. (Hotulainen & Vainikainen, 2017) Useimmiten puhutaan heikoimpien oppilaiden erityisestä huomioimisesta opetuksessa, kun sen sijaan lahjakkaiden oppilaiden tarpeet ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Arviointi ja palaute ovat yksi merkittävimpiä keinoja, joiden kautta oppimista voidaan tukea (Toivola, 2017).
Tässä kandidaatin tutkielmassa selvitetään, kuinka lahjakkuus sekä lahjakkuuden kehitys ymmärretään ja toisaalta, mitä matemaattinen lahjakkuus on. Tutkielmassa esitellään arvioinnin tavoitteita, jotka liittyvät oppimiseen ja tarkastellaan sitä, millainen merkitys sillä on erityisesti matematiikan oppiaineessa. Tavoitteena on matemaattisen lahjakkuuden ja arvioinnin kautta pohtia sitä, millaisia merkityksiä arviointi voisi saada matematiikan oppiaineessa matemaattisesti lahjakkaiden oppilaiden osalta.
Lahjakkuutta tarkastellaan tutkielmassa perehtyen alussa lahjakkuuden erilaisiin määritelmiin, joihin liittyvät keskeisesti sekä luovuuden, että älykkyyden käsitteet. Lahjakkuutta on selitetty erilaisten mallien kautta, joista merkittävimpinä voidaan pitää Gagnén mallia, Gardnerin moniälykkyyden teoriaa, Renzullin kolmen ympyrän mallia ja Sternbergin teoriaa. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan arvioinnin kannalta keskeisimpiä peruskysymyksiä ja vaiheita. Nämä arvioinnin vaiheet ja peruskysymykset muodostavat yhdessä tietynlaisen kohta kohdalta etenevän arviointiprosessin. Lopuksi käsitellään matemaattisen lahjakkuuden luonnetta ja pohditaan arviointia osana matematiikan oppiainetta.
Matemaattisesti lahjakkaan oppilaan taitoja eivät selitä ainoastaan perimä, vaan lisäksi ympäristö ja yksilön omat sisäiset tekijät kuten, motivaatio vaikuttavat merkittävästi lahjakkuuden kehittymiseen. Arvioinnilla voidaan motivoida sekä ohjata oppilasta kiinnostumaan matemaattisesta ajattelusta. Arvioinnin kautta voidaan tukea matemaattisesti lahjakkaan oppilaan lahjakkuuden kehittymistä sekä ylläpitää kiinnostusta matematiikkaa kohtaan.
Tässä kandidaatin tutkielmassa selvitetään, kuinka lahjakkuus sekä lahjakkuuden kehitys ymmärretään ja toisaalta, mitä matemaattinen lahjakkuus on. Tutkielmassa esitellään arvioinnin tavoitteita, jotka liittyvät oppimiseen ja tarkastellaan sitä, millainen merkitys sillä on erityisesti matematiikan oppiaineessa. Tavoitteena on matemaattisen lahjakkuuden ja arvioinnin kautta pohtia sitä, millaisia merkityksiä arviointi voisi saada matematiikan oppiaineessa matemaattisesti lahjakkaiden oppilaiden osalta.
Lahjakkuutta tarkastellaan tutkielmassa perehtyen alussa lahjakkuuden erilaisiin määritelmiin, joihin liittyvät keskeisesti sekä luovuuden, että älykkyyden käsitteet. Lahjakkuutta on selitetty erilaisten mallien kautta, joista merkittävimpinä voidaan pitää Gagnén mallia, Gardnerin moniälykkyyden teoriaa, Renzullin kolmen ympyrän mallia ja Sternbergin teoriaa. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan arvioinnin kannalta keskeisimpiä peruskysymyksiä ja vaiheita. Nämä arvioinnin vaiheet ja peruskysymykset muodostavat yhdessä tietynlaisen kohta kohdalta etenevän arviointiprosessin. Lopuksi käsitellään matemaattisen lahjakkuuden luonnetta ja pohditaan arviointia osana matematiikan oppiainetta.
Matemaattisesti lahjakkaan oppilaan taitoja eivät selitä ainoastaan perimä, vaan lisäksi ympäristö ja yksilön omat sisäiset tekijät kuten, motivaatio vaikuttavat merkittävästi lahjakkuuden kehittymiseen. Arvioinnilla voidaan motivoida sekä ohjata oppilasta kiinnostumaan matemaattisesta ajattelusta. Arvioinnin kautta voidaan tukea matemaattisesti lahjakkaan oppilaan lahjakkuuden kehittymistä sekä ylläpitää kiinnostusta matematiikkaa kohtaan.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29697]