”Joskus pojat nauraa tytöille ja tytöt pojille” : kuudesluokkalaisten näkemyksiä liikunnan sukupuoliryhmittelystä

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman aiheena oli tutkia kuudesluokkalaisten oppilaiden käsityksiä seka- ja erillisryhmistä. Tämän laadullisen tutkimuksen kohteena olivat, millaisia hyviä ja huonoja puolia oppilaat liittävät seka- ja erillisryhmiin. Lisäksi oppilailta kysyttiin, kummassa ryhmässä he mieluiten liikkuisivat ja olisiko heillä muita ehdotuksia liikunnan ryhmittelyyn. Aihe on ajankohtainen siksi, että Suomessa ollaan siirtymässä kohti sekaryhmiä, pitkän erillisryhmäaikakauden jälkeen. Useissa muissa maissa muutos sekaryhmiin on tapahtunut jo 70–80-luvuilla.

Tässä fenomenografisen tutkimussuuntauksen mukaisesti toteutetussa tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena oli oppilaiden kokemusten ja näkemysten laaja kirjo. Fenomenografisen tutkimussuuntauksen mukaisesti aineistonkeruumenetelmäksi valikoitui avoimet kysymykset kyselylomakkeen muodossa. Aineisto kerättiin kahdesta luokasta, toinen luokka liikkui sekaryhmässä ja toinen erillisryhmässä. Teoriaosuudessa käsiteltiin sukupuolen moninaisuutta, koululiikunnan historiaa Suomessa ja maailmalla sekä liikunnan opetuksen tehtäviä ja tavoitteita tänä päivänä.

Sekaryhmään liitettiin enemmän kummankin ryhmän puolelta negatiivisia teemoja kuin erillisryhmään. Vastaavasti molempien ryhmien oppilaat löysivät erillisryhmästä enemmän hyviä puolia kuin sekaryhmästä. Sekaryhmän hyvissä puolissa korostui sekaryhmäläisten vastauksissa haasteellisuus ja mahdollisuus pelata tytöt vastaan pojat -pelejä. Erillisryhmäläiset arvostivat sekaryhmässä sitä, että sen avulla yhteistyötaidot ja luokan yhteishenki paranee. Sekaryhmän huonoissa puolissa sekaryhmäläisillä korostui oppilaiden väliset fyysiset erot, kiusaaminen ja erimielisyydet sekä opettajan puolueellisuus. Erillisryhmäläiset kokivat sekaryhmän huonoina puolina muun muassa kiusaamisen ja erimielisyydet sekä tyttöjen ja poikien erilaiset lajimieltymykset. Erillisryhmän hyviä puolia oli erillisryhmäläisten mielestä muun muassa se, että lajit voitiin valita sukupuolen mukaan paremmin ja että joukkueet ja parit oli helpompi jakaa. Sekaryhmäläiset pitivät erillisryhmän hyvinä puolina, että ryhmässä ei kinastella, ei ole suuria tasoeroja eikä murrosikään ja ulkonäköön liittyviä paineita. Erillisryhmän huonoissa puolissa korostui erillisryhmäläisten vastauksissa huonompi yhteishenki ja tyttöjen ja poikien heikot keskinäiset välit. Molemmissa ryhmissä koettiin, ettei erillisryhmän tunneilla saa riittävästi haastetta. Sekaryhmäläiset lisäksi kokivat, että erillisryhmässä ei harjoiteta yhtä monipuolisesti lajeja. Enemmistö vastanneista valitsi mieluiten erillisryhmän. Pojista 67 % ja tytöistä 57 % valitsi erillisryhmän. Vaihtoehtoisia ryhmittelyjä tuotiin esille niukasti. Eniten kannatusta kuitenkin sai ajatus, että oppilaat saisivat itse päättää tilanteen mukaan, liikkuvatko erillisryhmässä vai sekaryhmässä.