Matkailun ja kaivostoiminnan yhteensovittamisen haasteet

Abstract

Tässä tutkielmassa paneudun matkailuun ja kaivostoimintaan ilmiöinä ja toimialoina, sekä haasteisiin, joita näiden erilaisten toimialojen yhteensovittaminen samalla alueella potentiaalisesti aiheuttaa. Käyn ensin yleisellä tasolla läpi matkailua ja kaivostoimintaa, sekä niiden ominaispiirteitä erillisinä kokonaisuuksina. Tämän teoreettisen osuuden jälkeen esittelen tapaustutkimuksen, jonka sisällytin tähän tutkielmaan. Tapaustutkimukseni koskee Kolarin kunnan alueella Lapissa paljon eriäviä mielipiteitä ja kitkaa aiheuttanutta Hannukaisen kaivoshanketta. Kolarin kunta on tänä päivänä hyvin riippuvainen matkailun tuomasta tulosta ja matkailun osuus kunnan vuotuisesta liikevaihdosta on noin puolet (Satokangas 2011: 19). Kolarilla on tarjottavanaan kaunista Lappilaista luontoa ja alueelle matkailijoita vetävät erityisesti Ylläksen laskettelukeskus sekä Pallas-Yllästunturin kansallispuisto. Kaivoshankkeen on määrä sijoittua Hannukaisen kylään, joka on alle 10 kilometrin päässä Äkäslompolon kylästä ja Ylläksen länsirinteistä. Paikalliset sekä matkailuyrittäjät ovat vastustaneet tätä hanketta hyvin voimakkaasti, sillä he näkevät kaivostoiminnan heikentävän matkailun kannattavuutta, Ylläksen vetovoimaa sekä Kolarin kunnan imagoa luontokohteena. Kaivostoiminta on viime vuosina ollut näkyvästi otsikoissa myös muualla Suomessa ja sen julkisuuskuva ei ole kovin hyvä. Hyvänä esimerkkinä ja osatekijänä vallalla oleville negatiivisille asenteille ja käsityksille kaivostoimintaa kohtaan toimii Sotkamon Talvivaara, missä kaivoksen läheisyydessä oleviin vesistöihin vuosi runsaasti metallipitoista jätevettä (Tiainen ym. 2014: 37). Suomessa on tällä hetkellä lukuisia vireillä olevia kaivoshankkeita ja erityisesti Kolariin ja Kuusamoon lähelle matkailukeskittymiä ja kansallispuistoja kaavaillut kaivokset ovat herättäneet paljon keskustelua ympäristöllisten syiden takia.